Alea Iacta Est – Arpa On Heitetty
Saavuin eduskuntatalolle hyvissä ajoin. Olo oli innokas 17.9. täysistunnon käsittelyn vuoksi, jonka aiheesta käytyä keskustelua olin junassa lukenut!  Istuin odottamaan ympäristövaliokunnan kokouksen alkamista.  Ystäväni Marion Routti, joka oli kansalaisaloitteen ideoija alun alkujaan saapui vähän ajan päästä.  Paikalle oli myös saapunut sosiaali- ja terveysministeriön edustaja.   Keskustelimme aloitteesta ja sain häneltä kuulla, että sekä STM ja ympäristöministeriö olivatkin päätyneet kielteiseen kantaan, vaikka molemmat pitivätkin kansalaisaloitetta erinomaisena avauksena.  – Mitä sitten tapahtuikaan….
*****
*****
Käsittely vaihe vaiheelta:
(Ministeriöiden vastauksia en saanut kirjattua, koska yhtä aikaa laadin omia vastauksiani.  Ministeriöiden vastaukset voi katsoa videotallenteelta yllä)
Aloitus lausuntoni:

Vietämme ilmastoviikkoa – ei voisi olla parempaa ajankohtaa tuoda esiin kansalaisaloitettamme kieltää mikromuovien käyttö kosmetiikassa.

Eilen New Yorkin ilmastokokouksessa presidentti Niinistö otti vahvan kannan: Suomi haluaa johtaa esimerkin voimalla.

Kun luin eduskunnan verkkosivuilta täysistuntokäsittelyn kommentteja, en voinut kuin iloita!  Kaikki puolueet olivat vahvasti aloitteen takana ja puhujat yksi toisensa jälkeen kertoivat eri näkökulmista aloitteen tärkeydestä.

Vuosi sitten kansalaisaloitteemme mikromuovien käytön kieltämisestä kosmetiikassa keräsi huikeat 58 367 allekirjoitusta. Tämä osoittaa sen, miten tärkeänä suomalaiset kokevat puhtaan veden, ruoan ja ympäristön. Nuorten järjestämät ilmastolakot vaativat ja odottavat hallitukselta tekoja puhtaamman tulevaisuuden eteen.

Aloitteemme on estää mikromuoveja sisältävän kosmetiikan maahantuonti, valmistus ja myynti Suomessa.

Mikromuoviongelmaan on herätty vasta 2000-luvulla, mistä johtuen tutkimustietoa on hyvin vähän tarjolla.Kuitenkin voidaan todeta, että mikromuoveja esiintyy niin vesistöissä, kuin ilmassakin ja mikroskooppisen pieniä nanomuoveja on löydetty jopa solujen sisältä.

Kosmetiikan mikromuovipitoisuudet muodostavat kokonaisuudessaan merkittävän saasteen lähteen.2016 Tukholman yliopiston tutkimuksessa Ruotsissa vuotuiset kosmetiikan mikromuovipäästöt vesistöihin olivat 60 tonnia. Mikromuoveja on useissa kosmetiikkavalmisteissa sekä pesuaineissa deodoranteista perusvoiteisiin, hammastahnoista meikkeihin.Kosmetiikassa on käytössä yli 500 erilaista muoviyhdistettä.Muoveihin on yhdistetty mm erilaisia pehmitinaineita, katalyytteja, värejä, metalleja, uv-suoja-aineita ja täyteaineita.Yhdisteiden moninaisuuden lisäksi vesistöissä mikromuovit muodostavat ennalta arvaamattomia haittoja mm niiden sitoessa raskasmetalleja ja kemikaaleja itseensä, jotka muuten vajoaisivat pohjaan sedimentoitumaan.Sitoutuessaan muoveihin ne jäävät leijumaan vesistön ylempiin kerroksiin, joista todennäköisemmin ravintoketjun kautta päätyvät myös ihmisravintoon.Muovi ei ole tarpeellista kosmetiikassa, vaihtoehtoja löytyy helposti.Rajoituksia tarvitaan myös muihin mikromuovin lähteisiin – maaleihin, auton renkaisiin, tienpintoihin, kertakäyttöön jne.

EU suunnittelee rajoituksia mikromuoveihin kosmetiikassa. Mm Ruotsi, Iso-Britannia, Irlanti, Taiwan, Kanada, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat ovat kieltäneet osittain tai kokonaan mikromuovien käytön.Meidän näkemyksemme mukaan kuitenkin Suomella on nyt upea näytönpaikka olla ensimmäisten joukossa laatimassa omat rajoitukset mikromuovin käyttöön jo ennen EU:n toimia.Voimme osoittaa vastuuntuntomme ottamalla selkeän kannan globaaliin ongelmaan.

Meidän tulee toimia välittömästi ja määrätietoisesti. Nuorten järjestämät ilmastolakot vaativat ja odottavat hallitukselta tekoja puhtaamman tulevaisuuden eteen. 58 000 kansalaista vaatii toimia tämän täysin turhan saastuttamisen muodon lakkauttamiseksi. On myös aika näyttää kansalle, että hallitus on valmis kuulemaan kansalaisaloitteiden vahvaa viestiä. Kun asia on riittävän vakava, ihmiset haluavat välitöntä muutosta. Myönteinen käsittely kansalaisaloitteellemme lisää myös kansalaisten luottamusta hallitusta sekä kansanedustajia kohtaan.  Kansalaisaloitteen käsittelyssä tulisi ehdottomasti huomioida, että kansa on osoittanut olevansa sitä mieltä, että tämä tilanne ja ongelma pitää hoitaa mahdollisimman tiiviillä aikataululla kuntoon.

*****

STM ja YM perustelivat näkemyksiään molemmat ennen kaikkea sillä, että yhtä aikaa on valmisteilla EU:ssa laki säätämään mikromuovien alasajoa koko EU:ssa.

Edustajien kysymykset tulivat 3 kysyjää kerrallaan.  Valitettavasti ihan kaikkia en tunnistanut / saanut nimeä ylös.  Ensimmäiseksi Mai Kivelä esitti kysymyksiä: Onko aikataulussa Eu nopeampi?  Onko virkamiehillä luottamus siihen, että EU säädös tulee esitettynä voimaan?  Puheenjohtaja kysyi ajammeko edelleen kansalaisaloitetta, mikäli EU lainsäädäntö on päällekäinen?  Tiina Elo halusi tietää onko mahdollisuus siihen, että EU-säädös vesittyy välillä?

******

Vastaukseni kysymyksiin:

Tuemme ehdottomasti EU:n aloitetta, joka on enemmän kuin tervetullut ja erinomainen tavoite, mutta kuten puheenvuorossani aiemmin mainitsin, mitä kauemmin kosmetiikan mikromuovien kiellon käsittely kestää, sitä enemmän muovia valuu vesistöihin.  Se on ongelma, jonka laajuutta tulevaisuudessa voimme vain arvailla.

Ymmärtääkseni EU:n aikataulussa näkyvät rakeet poistetaan ensimmäisenä ja tämä alkaa lyhyellä aikavälillä, mutta muut rajoitukset tulevat useiden vuosien viiveellä.  Jokainen vuosi on liikaa ja Suomen tavoite tulee olla intohimoisempi

Meidän tulisi ehdottomasti lähteä tekemään omaa lakia, koska on mahdollisuus, että EU ei pysy tavoitteissaan.  Lisäksi asian tutkimusta tulisi kehittää Suomessa ja siihen suunnata lisää määrärahoja.

Muoviyhdisteet on yksinkertaista vaihtaa biologisiin ja pakon alla teollisuus pystyy muuttamaan nopealla aikataululla toimintojaan.

*****

Hopsu: onko kemiantelollisuuden kanssa keskustelu käynnissä?  Torniainen esitti kysymyksiä EU:n siirtymäajoista.

Ministeriöiden vastaus:  Näkyvät muovirakeet on tarkoitus poistaa 2021 aikana, siitä 4-6 -vuoden aikana kahdessa vaiheessa tulevat muut mikromuovit, joista viimeisin vaihe on iholle ja hiuksiin jätettävät tuotteet.

******

Oma puheenvuoroni:

Siirtymäajat ovat varsinkin se, missä EU:ssa voi tulla viiveitä, vasta maalikuussa saamme tietoa tuleeko ECHAn tavoiteaikataulu edes pitämään.  Ehdottomasti kannatan, että tähdätään lyhyempiin siirtymäaikoihin ja samalla näytämme presidentti Niinistön peräänkuuluttamaa esimerkkiä maailmalle.

Tämä on myös kohta, jossa Suomella on mahdollisuus nousta esimerkiksi ja esille maailman laajuisesti, ei ainoastaan EU:n alueella.  Myös puheenjohtajamaana tämä on selkeä kannanotto tulevan EU lainsäädännön muokkaamiseen.  Niin kuin Tiina Elo mainitsi jo pelkästään kansalaisaloitteen voi olettaa vaikuttaneen EU:n lainsäädännön kehityksen aloittamiseen.

Useassa kohdassa on tullut esiin, että meillä ei ole riittävästi tietoa ja tämä tulee ottaa huomioon koko käsittelyssä, sillä ongelmat voivat paisua ennalta-arvaamatta ja mikromuoveissa kosmetiiksassa tulee ottaa nollatoleranssi, vaikka se vaatisikin teollisuudelta ripeämpiä toimia

Meidän pitää myös muistaa, että mikromuovit ovat meillä, tuhansien järvien maassa, myös paikallinen ongelma, ei ainoastaan merissä vaan myös sisävesissä

*****

Al-Taee esitti kysymyksen nanomuoveista, sekä mitkä olisivat vaikutukset työllistämiseen. Laakso ihmetteli miksi käytimme ruotsalaista tutkimustietoa, emmekä suomalaista.  Peltokangas esitti kysymyksen onko lakialoitteen käsittely yhtä aikaa EU:n lakialoitteen valmistelua virkamiesresurssien haaskaamista?  Sekä tiedusteli valvonnan toteuttamisesta, kun ihmiset tilaavat tuotteita mm. Kiinasta.

*****

Oma puheenvuoroni:

Määritelmät: Mikromuovi alle 5mm nanomuovit alle 0,1mikrometriä.  Nanomuovit sisältyy käsitteeseen mikromuovi, eli aloite sisältää myös nanomuovit.

Kysymykseen työllisyysvaikutuksista.  Työn määrä ei tule vähenemään teollisuuden muovautuessa uusiin tavoitteisiin

Voidaan myös nähdä, että Suomella on todellakin hyvät mahdollisuudet tehdä tässä kohtaa läpimurtoja, niin laadukkaana raaka-aine valmistajana, kuin tuottajanakin.  Esimerkiksi Frantsila on jo maailmalla erittäin laadukkaana tunnettu ekokosmetiikan edelläkävijä.  Myös se, että annetaan enemmän tilaa pienten yritysten nousta markkinoilla, verrattuna tämän hetkisiin suuryrityksiin, jotka ovat usein ylikansallisia, ja jotka nyt joutuvat muuttamaan toimintaansa halvan lisäaineen eli muovin käytön suhteen.  Tämä myös lisää työpaikkojen määrää, kun enemmän työtä tehdään ihmisvoimin ja vähemmän konevoimin.

Syy miksi muoveja on niin paljon käytetty on ennen kaikkea taloudellinen.  Vastaavaa tutkimusta Suomen mikromuovin lähteistä ei ole tehty, joten meillä ei siksi sellaista tietoa ole ollut käytettävissä

Kansa on sitä mieltä, että verorahoilla kustannettujen virkamiesten resursseja haluamme käyttää tähän ja edelläkävijyyden voi nähdä välillisesti tuovan myös tuloja Suomeen, kun pienyritykset saavat paremmin jalansijaa.

Valvonnasta, tälläkin hetkellä käyttämällä CosmEthics kännykkäsovellusta olen ihan tavallisissa suurissa marketeissa törmännyt raaka-aineisiin, jotka on EU:ssa kielletty.

*****

Kokous päättyi ja jäämme nyt mielenkiinnolla odottamaan ympäristövaliokunnan kantaa.  Mikäli se on yhteneväinen ministeriöiden linjaan, pitänee jatkaa julkista vaikuttamista istuntoon, jossa asia lyödään lukkoon, saakka.

Palaan 🙂