Kun mietimme mitä voisimme tehdä paremmin ympäristön kannalta, on olennaista aloittaa siitä, että emme tee ympäristön tilannetta heikentäviä päätöksiä!  Ympäristölle haitallisiksi luokiteltavia tukia jaetaan vuosittain 4,5mrd€.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) ei ole uusi asia!  Se on perustettu 1988 valvomaan ilmastonmuutoksen kehitystä, mutta suurempaa julkisuutta ovat saaneet vasta viime vuosien kokoukset, sillä nyt on hätä!  Yhtälailla Suomen hallitus on ollut tietoinen ilmaston muutoksen kehityksestä ja viimeisin hallitus ei mitenkään voi vetäytyä tietämättömyyden verhon taakse.  Kuitenkin hallituskaudella on tehty lukuisia päätöksiä ympäristön kannalta haitallisien verojen, tukien ja toimien puolesta.

Rajoitukset ovat positiivisia ratkaisuja

Vähentäminen ja rajoittaminen eivät tunnu nykykuluttajasta houkuttelevilta sanoilta.  Kuitenkin turvallinen tulevaisuus rakentuu kulutuksen vähentämisestä.  Kaikki ylimääräinen kuljetus erityisesti mantereiden välillä tulisi minimoida niin lentoliikenteen, kuin laivarahdin suhteen.  Materiaalivalinnoissa tulee huomioida kotimaisuus, eettisyys ja kestävyys.

Energiassa tulee suosia uusiutuvia luonnonvaroja.  Hiilidioksidipäästöt lisääntyvät lähtökohtaisesti ainoastaan siitä, että maaperään varastoitua hiiltä vapautetaan prosesseissa, kuten soiden kuivatus, ojitukset, päätehakkuut, metsäpohjan kyntötoimet, fossiilisten polttoaineiden käyttö jne.  Hiilineutraalius syntyy siitä, että kierrätetään olemassa olevaa hiiltä uusiutuvien luonnonvarojen kautta ja annetaan hiilinielujen kasvaa tarvittavalle tasolle.

Tukia pitäisi suunnata kotimaisuuteen, omavaraisuuteen, luomuun, joukkoliikenteen maanlaajuisen verkoston kehittämiseen (tällä en tarkoita supernopeita junahankkeita, vaan pikemmin paikallisen liikkuvuuden tehostamista paikallisjunin käyttäen olemassa olevaa infrastruktuuria), uusiutuvaan energiaan eli kokonaisuudessaan resurssien omaan käyttöön Suomessa.

Ympäristön kannalta haitallisen tuen määritelmä *

Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla tarkoitetaan tukia, jotka johtavat tuotannon kasvuun tuetussa yrityksessä tai tuetulla toimialalla. Tuotannon kasvu johtaa tavalli- sesti luonnonvarojen käyttöasteen ja ympäristön kuormituksen kasvuun. Kuitenkin, mikäli tuella tuetaan toimintaa, jossa tuotetaan olemassa oleville tuotteille ympäristön kannalta tällä hetkellä parhaita vaihtoehtoja, tukea ei luokitella ympäristön kannalta haitalliseksi. (Portugal 2002.)

Tärkeimmät kysymykset tuen määrittelemiseksi ympäristön kannalta haitalliseksi *

  • Mitkä ovat tuen tavoitteet?
  • Vaikuttaako tuki ympäristöön?
  • Eri vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt?
  • Onko tuki taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeä?
  • Johtavatko tukitaso ja -ehdot suurempiin tuotantomääriin?
  • Onko tuki kustannustehokas?
  • Mikä on tuen vaikuttavuus pitkällä aikavälillä?
  • Muutoksen potentiaaliset voittajat ja häviäjät?
  • Muutosmahdollisuuksien tarkastelu -mitä muutoksia voitaisiin tehdä?
  • Saavutetaanko asetetut tavoitteet?
  • Rajoitetaanko ympäristöhaittaa muilla politiikkatoimilla?
  • Onko ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja saatavilla tai kehitteillä?
  • Mitkä ovat tuen sosiaaliset ja taloudelliset ja muut vaikutukset
  • Onko tuen poistamiselle ylitsepääsemättömiä esteitä?

Säädettyjä ympäristön kannalta haitallisia tukia 2010-2019

Autoilua tukevat tuet luokitellaan ympäristön kannalta haitallisiksi tuiksi.  Liikennesektorille kohdistuu kaikkiaan parisenkymmentä tukea ja niiden kokonais- arvo on yli 2 mrd. euroa vuodessa.  90 % kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä.

Kotimaan lentoliikenteen verotuki – kaikkea lentoliikenteen tukemista tulisi välttää ja turhat lentoliikenteen päästöt minimoida.

Kaivosteollisuuden budjettituki – kaivosteollisuus on aiheuttanut Suomessa mittavia ympäristöhaittoja.  Kuitenkin kaivosten tukemiseen tuntuu aina vaan riittävän varoja.

Energiatuotannon tuet – fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tuet.  ”Kaikkein ongelmallisin energiantuotannon jäte on ydinvoimaloissa syntyvä radio- aktiivinen ydinjäte, jota on kahdenlaista: runsasaktiivista käytettyä polttoainetta sekä vähä- tai keskiaktiivista voimalaitosjätettä. Kun nykyiset ydinvoimalamme suljetaan noin 40 vuoden ikäisinä, niiden käyttö on aiheuttanut kaikkiaan yli kolmen miljoonan tonnin kokoisen säteilevän jätevuoren” (Lyytimäki & Hakala 2008).

Metsäteollisuuden tehostamiseen on suunnattu monenlaisia tukia.  Aiemmissa blogeissani otan kantaa siihen, miten minun mielestäni metsänhoitoa ja puunjalostamista tulisi muuttaa jatkuvan metsän kasvatuksen suuntaan, jotta saamme metsiemme ja puumateriaalin toimivuuden hiilivarastona optimoitua, sekä paremman tuoton metsistämme.

Teollisuuden tuet

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta, turpeen alempi verokanta ovat esimerkkejä viime hallituskauden tuista, jotka luokitellaan ympäristön kannalta haitallisiksi tuiksi.

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus: Energiaintensiivisiä teollisuuden aloja ovat metallien jalostus, massa- ja paperiteollisuus, mineraaliteollisuus ja kemianteollisuus, vuotuisten tukien määrä 250M€

Turve on fossiilinen polttoaine. Lähtökohtaisesti sitä tulisi verottaa samoin perustein kuin muita fossiilisia polttoaineita.  Turpeen käyttöä energian lähteenä tulisi vältää.  Turvesoita kuivattaessa ja hyödynnettäessä ilmastoon vapautuu huomattavia määriä maaperään varastoitunutta metaania. Tukien vuotuinen määrä 130M€

* =lainaus ympäristöministeriön tiedotteesta ”Ympäristön kannalta haitalliset tuet”