Esteetön yhteiskunta hyödyttää kaikkia!
Esteetön yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko
Esteettömyys edistää ihmisten terveyttä, toimintakykyä sekä yhdenvertaista pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja yhdenvertaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia. Esteettömyyteen, erityisesti esteettömään ja kohtuuhintaiseen julkiseen liikenteeseen, panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteetön yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko. Se hyödyttää kaikkia.
Esteettömyys on muutakin kuin hissejä ja luiskia. Se sujuvoittaa mm. lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten ihmisten elämää.
Esteettömyys sujuvoittaa erityisesti lapsiperheiden, vanhusten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten arkea, ja se on muutakin kuin hissejä ja luiskia. Se on muun muassa selkokieleltä, induktiosilmukoita, tulkkausta, kuvailutulkkausta ja suomenkielisten ohjelmien tekstitystä. Tv-ohjelmien tekstityksestä ja selkokielisestä viestinnästä hyötyvät kuulo- ja kehitysvammaisten lisäksi maahanmuuttajat. Hisseistä ja luiskista hyötyvät paitsi liikuntavammaiset, myös lapsiperheet ja vanhukset.
Vammaisilla ihmisillä tulee olla vammattomiin nähden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet.
Yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisilla henkilöillä tulee olla vammattomiin nähden yhdenvertaiset työ-, harrastus-, liikkumis-, opiskelu- ja vaikuttamismahdollisuudet. Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Jollain tavalla toimintakykyrajoitteisia ihmisiä on noin 15 prosenttia väestöstä.
Vammaisilla henkilöillä ja vanhuksilla tulee olla toimivat apuvälineet sekä riittävästi kuljetuspalvelumatkoja, tulkkipalveluita ja henkilökohtaista apua. Kaikkien on voitava osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, myös vammaisten ihmisten, vanhusten, maahanmuuttajien, kroonisesti sairaiden ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien.
Apuvälinehuollon tulee toimia – vammaisilla ja vanhuksilla on oikeus toimiviin apuvälineisiin .
Apuvälinehuollon tulee toimia ja sähköiset apuvälineet tulee voida toimittaa maksutta huoltoon. Apuvälinehuollossa tulee olla varalaitteita, eikä uutta laitetta tule joutua odottamaan kohtuuttomaan pitkään. Moni vammainen ihminen ja vanhus on täysin riippuvainen apuvälineistään. Ilman niitä hän joutuu olemaan neljän seinän sisällä tai on täysin riippuvainen taksista ja omaisista/avustajasta.
Osatyökykyisten työelämään osallistumiseen on panostettava – vain 15-20 prosenttia (työikäisistä) vammaisista ihmisistä käy töissä.
Yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisilla tulee olla yhdenvertaiset työnteko-, harrastus-, liikkumis-, opiskelu- ja vaikuttamismahdollisuudet vammattomiin verrattuna. Kuitenkin vain 15–20 prosenttia vammaisista (työikäisistä) ihmisistä käy töissä. Vammaisten ihmisten työnteon edellytyksiä ovat esimerkiksi työpaikan esteettömyys, toimivat apuväline-, kuljetus-, tulkkaus- ja kuntoutuspalvelut sekä riittävä henkilökohtainen apu. On oltava mahdollista yhdistää työnteko ja eläke. Työstä on saatava kunnon palkka. Vammaisten ihmisten saaman palkan on oltava TES:n mukainen – ei mitään 9 € /päivässä -työtä. Vammaisilla ihmisillä pitää olla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, työelämässäkin. Ei suojatyötä, vaan palkkatyötä, vammaisillekin. Yhtäläiset osallistumismahdollisuudet työelämään kaikille! On hienoa, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota osatyökykyisten työllistymiseen.
Kaikilla on oltava yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet – se vaatii asenteisiin vaikuttamista ja esteettömyyden parantamista.
Järjestöjen, valtion ja kuntien sekä muiden toimijoiden on kohdeltava kaikkia yhdenvertaisesti. Kyse on pitkälti asenteista ja niihin puuttuminen vaatii paljon työtä. Kaikki julkiset tilaisuudet on pidettävä esteettömissä tiloissa. Viestinnän tulee olla selkeää. On tiedotettava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.
Rohkaistaan pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, vammaisia ja maahanmuuttajia mukaan työelämään, vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin. Heitä tarvitaan myös vaaleissa ehdokkaiksi.
On rohkaistava mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, kroonisesti sairaita, maahanmuuttajia ja vammaisia ihmisiä mukaan työelämään, vapaaehtoistyöhön ja harrastustoimintaan. Liian moni vammainen ihminen, vanhus, maahanmuuttaja tai pitkäaikaissairas jää neljän seinän sisälle, ei esim. harrasta mitään. Puolueilla pitää olla vaaleissa ehdokkaina maahanmuuttajia, kuntoutujia, kroonisesti sairaita ja vammaisia ihmisiä. Heidän on oltava aktiivinen osa kampanjointia.
Esteetön rakentaminen vähentää laitosasumisen tarvetta.
Valtion ja kuntien tulee edistää esteettömien rakennusten rakentamista ja vanhojen rakennusten korjaamista esteettömiksi. Ei esteetön rakentaminen ole sen kalliimpaa kuin esteellinen, jos rakennukset suunnitellaan esteettömiksi. Esteettömät asunnot pienentävät yhteiskunnan kuluja vähentämällä laitosasumisen tarvetta. Ne mahdollistavat monen vammaisen ihmisen, kuntoutujan ja vanhuksen itsenäisen asumisen.
Julkisen liikenteen esteettömyys parantaa vammaisten, lapsiperheiden ja vanhusten mahdollisuuksia osallistua, vähentää päästöjä ja yhteiskunnan kuluja.
Julkisen liikenteen esteettömyys parantaa vammaisten, lapsiperheiden ja vanhusten osallistumismahdollisuuksia. Se vähentää liikenteen päästöjä sekä kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytien tarvetta. Liikuntapaikkojen esteettömyys edistää vammaisten ja iäkkäiden toimintakykyä ja terveyttä parantamalla heidän liikunnan harrastamismahdollisuuksiaan.
Kaikilla tulee olla oikeus inhimilliseen toimeentuloon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen on oltava kohtuullisia.
Köyhyys ja korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut estävät monen ihmisen täysipainoisen yhteiskuntaan osallistumisen. Hyvä sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullisuus ovatkin ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustekoja. Sujuvat, esteettömät ja kohtuuhintaiset joukkoliikenneyhteydet vähentävät liikenteen päästöjä ja yhteiskunnan kuluja sekä edistävät lapsiperheiden, pienituloisten, vammaisten ihmisten ja vanhusten osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta. Mitä esteettömämpi, kohtuuhintaisempi ja sujuvampi julkinen liikenne on, sitä vähemmän vammaiset ihmiset, kuntoutujat ja vanhukset tarvitsevat kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytejä. Onkin tärkeää, että yhteiskunta edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisuutta, hyvää sosiaaliturvaa sekä sujuvaa, esteetöntä ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä.
Julkisten tilaisuuksien on oltava esteettömiä ja tiedottamisen selkeää sekä saavutettavaa.
Äänestyspaikkojen ja julkisten tilaisuuksien, mm. kuntien, valtion, puolueiden ja järjestöjen tilaisuuksien, on oltava esteettömiä. Viranomaisten on tiedotettava selkeästi ja muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi, mm. englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja viroksi. Julkisia palveluita on saatava suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Pitää olla tarpeeksi tulkkeja saatavilla. On tärkeätä, että kaikki väestöryhmät ovat aidosti mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, vähemmistötkin. Onkin taattava viranomaistiedottamisen, palveluiden saatavuuden, julkisten tilojen ja asenteiden esteettömyys.
Tarvitaan yhteiskunnan esteettömyyttä edistävä poikkihallinnollinen kärkihanke.
Yhteiskunnan esteettömyys edistää ihmisten yhdenvertaista pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ihmisten yhdenvertaisia työnteko- ja osallistumismahdollisuuksia, itsemääräämisoikeutta, hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä. Esteettömyyteen panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteetön yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko. Uuden hallituksen on käynnistettävä yhteiskunnan esteettömyyttä edistävä poikkihallinnollisen kärkihanke.
Lyhyesti
Jotta yhteiskunta olisi aiempaa esteettömämpi, esitän siis, että: 1) hallitus, eduskunta, kunnat ja eri järjestöt korostavat kannanotoissaan yhteiskunnan esteettömyyttä ja toimivat esimerkkinä muille tahoille. Hallituksen yksi kärkihankkeista on yhteiskunnan esteettömyyttä edistävän poikkihallinnollisen kärkihanke. 2) Julkisten tilaisuuksien on oltava esteettömiä ja viestinnän saavutettavaa. Järjestöjen tulee rohkaista kuntoutujia, maahanmuuttajia, kroonisesti sairaita ja vammaisia ihmisiä mukaan toimintaansa. 3) Hallitus edistää mm. seuraavia asioita: a) hyvää sosiaaliturvaa ja inhimillistä toimeentuloa, b) esteetöntä, kohtuuhintaista ja sujuvaa julkista liikennettä, c) kohtuuhintaista ja esteetöntä asumista, d) sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisuutta, e) liikuntapaikkojen esteettömyyttä sekä f) esteettömien rakennusten rakentamista ja vanhojen rakennusten korjaamista esteettömiksi. 4) Viranomaisten viestinnän tulee olla saavutettavaa sekä äänestyspaikat ja julkisten tilaisuudet esteettömiä. Viranomaisten on tiedotettava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, on saatava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa on oltava oikeus tulkkiin. 4) Vammaisilla henkilöillä on oltava toimivat apuvälineet sekä riittävästi kuljetuspalvelumatkoja, tulkkipalveluita ja henkilökohtaista apua.
Yhteiskunnan esteettömyyteen vaikuttaa moni pieni asia, erityisesti asenteet. Hyvä esimerkki asenteiden vaikutuksesta ovat lasinsirut ja seuraavaksi siirrynkin kertomaan erityisesti niistä.
Lasinsirut voivat katkaista vammaisen matkan!
Haastan kaikki poistamaan huomaamansa lasinsirut Roska Päivässä -liikkeen hengessä!
Lasinsirut ovat vaarallisia etenkin polkupyöräilijöille, eläimille, lapsille ja apuvälineiden käyttäjille
Lasinsirut ovat vaarallisia etenkin polkupyöräilijöille, elämille, lapsille ja apuvälineiden käyttäjille. Lasinsirut puhkovat muun muassa pyörätuolien, sähkömopojen ja polkupyörien renkaita, ja eläin tai ihminen voi saada niistä haavan.
Olemme puolisoni kanssa liikkuessamme huomanneet, että lasinsirut ovat iso ongelma. Niitä on joka puolella, etenkin yksittäisiä huomaamattomia siruja. Olen myös lukenut useiden polkupyöräilijöiden ja koiranomistajien valitavan asiasta. Ongelma on valtakunnallinen. Esimerkkinä voin mainita Myyrmäen aseman seudun. Siellä on useita baareja ja terasseja ja jatkuvasti lasinsiruja. Useamman kerran on sähkömopon rengas puhjennut aseman seudulla.
Rikkoutuneen apuvälineen takia käyttäjän matka keskeytyy ja usein joutuu käyttämään yhden harvoista sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain mukaisista kyydeistä viedäkseen rikkoutuneen apuvälineen kotiin.
Rikkoutuneen apuvälineen takia käyttäjän matka keskeytyy, etenkin, jos henkilöllä ei ole ketään mukanaan. Ihminen voi jopa jäädä ilman ruokaa tai lääkkeitä. Sähköpyörätuoleihin pystyy hankkimaan umpikumirenkaat, mutta mm. sähkömopoihin ei.
Apuvälinettä ei sen rikkoutuessa aina voi viedä suoraan korjaamoon. Korjaamot ovat auki vain arkipäivisin ja virka-aikaan. Lisäksi usein joutuu varaamaan ajan, eikä voi viedä apuvälinettä huoltoon ilman sitä. Rikkoutuneen apuvälineen joutuukin yleensä ensin kuljettamaan sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain mukaisten matkojen turvin kotiin. Näitä matkoja on vain vähän, esimerkiksi vammaisella on yleensä 18 vapaa-ajan matkaa kuukaudessa, eli noin kaksi edestakaista matkaa viikossa.
Apuvälineestä puhjennut rengas voi aiheuttaa jopa 100 euron kustannukset, koska apuväline tulee viedä huoltoon Kela-kyydin turvin.
Valtaosa apuvälineiden käyttäjistä on pienituloisia. Esimerkkinä mainittakoon, että takuueläke on alle 800 euroa kuukaudessa. Apuvälineestä puhjennut rengas voi aiheuttaa jopa 100 euron kustannukset. Vaikka kunnan lainaaman apuvälineen korjaaminen on käyttäjälle maksutonta, tulee käyttäjän itse viedä apuvälineensä korjattavaksi apuvälinehuoltoon Kelan korvaamalla terveydenhuollon kuljetuksella. Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 25 euroa. Jos rikkoutuneen apuvälineen joutuu jättämään huoltoon, kustantaa se asiakkaalle 100 euroa (5o euroa apuvälineen vienti huoltoon ja 50 euroa apuvälineen haku kotiin).
STM:n ohjeistuksen mukaan apuvälinehuollon tulisi itse huolehtia sähköisen apuvälineen huoltoon viennissä – niin ei esim. Uudellamaalla ole.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan apuvälinehuollon tulisi hakea sähköiset apuvälineet itse huoltoon. Kuitenkaan niin ei tapahdu Uudellamaalla, mm. resurssipulan vuoksi, vaan ihminen joutuu itse toimittamaan apuvälineensä huoltoon Kela-kyydin turvin. Tämä käytäntö tulee saada muuttumaan. Meidän tulee yhdessä toimia sen puolesta, että asiakas saisi toimitettua apuvälineensä huoltoon maksutta.
Apuvälinehuollossa pitäisi olla varalaitteita, eivätkä jonot saisi olla kohtuuttoman pitkiä.
Apuvälineiden ansiosta moni vammainen ja vanhus voi liikkua itsenäisesti. Ilman apuvälinettään ihminen on avustajansa tai läheisensä ja taksin varassa, ja sein hän joutuu olemaan neljän seinän sisällä, niin kauan kunnes apuväline on korjattu.
Apuvälinehuollossa ei yleensä ole varalaitteita. Apuvälinettään voikin joutua odottamaan kauan. HUS:n apuvälineyksikköön, joka vastaa kaikista Uudenmaan kuntien sähköisistä apuvälineistä, on pitkät jonot. Korjausaika tulee varata etukäteen, ja aika voi olla monen päivän kuluttua. Ajanvarauspuhelin on usein ruuhkautunut.
Haastan kaikki, Roska Päivässä -liikkeen hengessä, keräämään kaduilta pois lasinsirut.
Rikkoutunut apuväline aiheuttaa käyttäjälleen paljon vaivaa ja kuluja. Haastankin kaikki, (Kerää) Roska Päivässä -liikkeen hengessä, keräämään kaduilta pois lasinsirut. Jos et itse siinä onnistu, niin ilmoitathan asiasta alueen omistajalle. On ilkivaltaa rikkoa lasia tahallaan. Ilmoita asiasta eteenpäin, jos havaitset lasia rikottavan tahallaan.
Kiitos avusta tekstin laadinnassa Länsi-Vantaan Vasemmiston johtokunnalle. Aihetta olen myös käsitellyt kahdessa mielipidekirjoituksessa. Ne ilmestyivät Vantaan Sanomissa 27.3.19 ja 10.7.19.
Linkki tekstiin 27.3.19:
https://www.vantaansanomat.fi/blogi/757430-esteeton-yhteiskunta-hyodyttaa-kaikkia
Ohessa kuva 27.3.19 tekstistä:
Koko teksti ohessa:
” Esteetön yhteiskunta hyödyttää kaikkia
Turvatkaamme ihmisten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet panostamalla esteettömyyteen. Ei esteetön rakentaminen tule kalliimmaksi kuin esteellinen, jos rakennukset suunnitellaan esteettömiksi.
Esteettömyys hyödyttää kaikkia ja sujuvoittaa erityisesti lapsiperheiden, vanhusten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten arkea, ja se on muutakin kuin hissejä ja luiskia. Se on muun muassa selkokieleltä, induktiosilmukoita, tulkkausta, kuvailutulkkausta ja suomenkielisten ohjelmien tekstitystä.
Tv-ohjelmien tekstityksestä ja selkokielisestä viestinnästä hyötyvät kuulo- ja kehitysvammaisten lisäksi maahanmuuttajat. Hisseistä ja luiskista hyötyvät paitsi liikuntavammaiset, myös lapsiperheet ja vanhukset.
Yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisilla tulee olla yhdenvertaiset työnteko-, harrastus-, liikkumis-, opiskelu- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuitenkin vain 15–20 prosenttia vammaisista ihmisistä käy töissä.
Vammaisten työnteon edellytyksiä ovat esimerkiksi työpaikan esteettömyys, toimivat apuväline-, kuljetus-, tulkkaus- ja kuntoutuspalvelut sekä riittävä henkilökohtainen apu. On oltava mahdollista yhdistää työnteko ja eläke. Työstä on saatava kunnon palkka.
Vammaisille on myönnettävä toimivat apuvälineet ja riittävästi kuljetuspalvelumatkoja, tulkkausta ja henkilökohtaista apua, jotta he voivat osallistua täysipainoisesti. Julkiset tilaisuudet pitää järjestää esteettömissä tiloissa.
Julkisen liikenteen esteettömyys parantaa vammaisten, lapsiperheiden ja vanhusten osallistumismahdollisuuksia. Se vähentää liikenteen päästöjä sekä kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytien tarvetta. Liikuntapaikkojen esteettömyys mahdollistaa vammaisten ja iäkkäiden liikunnan.
Esteettömyys edistää ihmisten terveyttä, toimintakykyä sekä yhdenvertaista pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja yhdenvertaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia. Esteettömyyteen, erityisesti esteettömään ja kohtuuhintaiseen julkiseen liikenteeseen, panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteetön yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko. Se hyödyttää kaikkia.
Elina Nykyri
FM, tutkija
Kansanedustajaehdokas (vas.)”
ohessa kuva 10.7 kirjoituksesta: 
Koko teksti alla:
”Lasinsirut voivat katkaista vammaisen matkan!
Lasinsirut ovat vaarallisia etenkin polkupyöräilijöille, elämille, lapsille ja apuvälineiden käyttäjille. Lasinsirut puhkovat muun muassa pyörätuolien, sähkömopojen ja polkupyörien renkaita, ja eläin tai ihminen voi saada niistä haavan.
Rikkoutuneen apuvälineen takia käyttäjän matka keskeytyy, ja hän voi jopa jäädä ilman ruokaa tai lääkkeitä.
Apuvälinettä ei aina voi viedä suoraan korjaamoon. Rikkoutuneen apuvälineen joutuu yleensä ensin kuljettamaan sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain mukaisten matkojen turvin kotiin. Näitä matkoja on vain vähän, esimerkiksi vammaisella on yleensä 18 vapaa-ajan matkaa kuukaudessa, eli noin kaksi edestakaista matkaa viikossa.
Valtaosa apuvälineiden käyttäjistä on pienituloisia. Esimerkkinä mainittakoon, että takuueläke on alle 800 euroa kuukaudessa. Apuvälineestä puhjennut rengas voi aiheuttaa jopa 100 euron kustannukset.
Vaikka kunnan lainaaman apuvälineen korjaaminen on käyttäjälle maksutonta, tulee käyttäjän itse viedä apuvälineensä korjattavaksi apuvälinehuoltoon Kelan korvaamalla terveydenhuollon kuljetuksella. Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 25 euroa. Jos rikkoutuneen apuvälineen joutuu jättämään huoltoon, kustantaa se asiakkaalle 100 euroa.
Apuvälineiden ansiosta moni vammainen ja vanhus voi liikkua itsenäisesti. Ilman apuvälinettään ihminen on avustajansa tai läheisensä ja taksin varassa, ja sein hän joutuu olemaan neljän seinän sisällä, niin kauan kunnes apuväline on korjattu.
Apuvälinehuollossa ei yleensä ole varalaitteita. Apuvälinettään voikin joutua odottamaan kauan. HUS:n apuvälineyksikköön, joka vastaa kaikista Uudenmaan kuntien sähköisistä apuvälineistä, on pitkät jonot. Korjausaika tulee varata etukäteen, ja aika voi olla monen päivän kuluttua. Ajanvarauspuhelin on usein ruuhkautunut.
Rikkoutunut apuväline aiheuttaa käyttäjälleen paljon vaivaa ja kuluja. Haastankin kaikki, Roska Päivässä -liikkeen hengessä, keräämään kaduilta pois lasinsirut. Jos et itse siinä onnistu, niin ilmoitathan asiasta alueen omistajalle. On ilkivaltaa rikkoa lasia tahallaan. ” Teksti laadittu yhteistyössä Artturi Ahvenuksen kanssa.