MITEN PALVELEN VAMMAISIA JA VANHUKSIA HYVIN?

– erityisryhmien taksipalvelut

Elina Nykyri

FM, tutkija, vammaisaktivisti, Vantaan sote-ltk:n varajäsen

Asiakkaalla on oikeus toimiviin, luotettaviin, turvallisiin ja laadukkaisiin palveluihin.

Ystävällisyydellä, kielitaidolla, hymyllä ja keskusteluhalukkuudella pääsee pitkälle.

Kysyminen on aina hyväksi, ainakin alkuvaiheessa. Kannattaa mieluummin kysyä, kuin olettaa mitään.

Vammaiset ja vanhukset ovat lain mukaan oikeutettuja Kela-kyyteihin ja kuljetuspalveluihin. Lisäksi vammainen lapsi tai nuori voi käyttää koulu- ja päiväkotikyytejä. Ne ovat asia erikseen. Samoin vammaisten matkat päivätoimintaan ovat asia erikseen. Kuljetuspalvelut, koulu- ja päiväkotikyydit sekä matkat päivätoimintaa järjestää kunta. Kela-kyydit järjestää valtio Kelan alueellisten keskusten kautta.

Tekstissä keskityn Kela-kyyteihin ja kuljetuspalvelumatkoihin, vaikka moni asia pätee myös muunlaisiin taksikyyteihin.

Taksialan ihmiset tekevät arvokasta työtä. Hymyllä pääsee pitkälle. Mahdollistatte vammaisten ja vanhusten liikkumisen. Sen, että voimme osallistua yhteiskuntaan, käydä töissä ja opiskella. Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. WHO:n arvion mukaan meitä on noin 15 prosenttia väestöstä, Suomessa yli 850 000.

1.  Kuljetuspalvelut

1)Kuljetuspalveluita myönnetään sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien perusteella henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkista liikennettä.

2) Mahdollistavat mm. vanhusten harrastukset ja asioinnin sekä vammaisten opiskelun, työssäkäynnin, harrastukset, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja asioinnin.

3) Vammaisille kunnan tulee myöntää työ- ja opiskelumatkat ja vähintään 18 yhdensuuntaista, eli 9 kahdensuuntaista, vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Se miten palveluita järjestetään, riippuu kunnasta. Matkoja ei voi siirtää kuukaudelta toiselle. Osa kunnista myöntää hakemuksesta lisää vapaa-ajan matkoja. Monikaan asiakas ei kuitenkaan tiedä lisämatkojen hakumahdolisuudesta tai ei osaa lisämatkoja hakea. Lisäksi moni kunta on todella tiukka siinä, milloin se lisämatkoja vapaa-aikaan myöntää.

4) Vanhukset saavat matkansa sosiaalihuoltolain perusteella, ja tuolloin heillä on usein käytössään vähemmän kuin 18 matkaa kuukautta kohti. Olen kuullut, että joskus vanhuksilla voi olla esim. vain 4 matkaa kuukaudessa käytössään.

5) Ongelma on, että kuljetuspalveluita voi käyttää vain omassa kunnassa ja sen naapurikunnassa.  Esim. kesämökkikunnassa ei matkoja voi käyttää.

2. Kelan korvaamat terveydenhuollon matkat eli Kela-kyydit

1) Kela-kyytejä käytetään mentäessä terveydenhuoltoon, kuntoutukseen tai apuvälinehuoltoon. Kela-kyyteihin ovat oikeutettu, jos ei pysty matkustamaan terveydenhuoltoon julkisilla. Kyyteihin tarvitsee olla terveydenhuollon myöntämä todistus. Todistuksen voit pyytää paikanpäältä, sitä ei siis tarvitse olla valmiina. Asiakkaan tulee näyttää kuljettajalle vain Kela-kortti, ei mitään muuta todistusta kuljettajalle. Kela-kortti on siis eri asia kuin terveydenhuollolta saatava todistus Kela-kyytiä varten. Kela kysyy tarvittaessa todistusta asiakkaalta jälkikäteen, ei koskaan kuljettajalta tai taksiyritykseltä.

2) Kuka tahansa voi olla oikeutettu Kela-kyytiin mennessään terveydenhuoltoon. Jos olet heikossa kunnossa, liikut apuvälineillä, asut syrjäisessä paikassa, jossa ei ole julkista liikennettä tai liikut sellaiseen aikaan vuorkaudesta, ettei julkinen liikenne kulje, niin olet oikeutettu Kela-kyytiin ja voit tilata Kelan kyytien välityskeskuksesta taksin. Kela-kyydit ovat siis hyvin yleisiä ja vammattomatkin saattavat niitä joutua käyttämään, jos sairastuvat äkillisesti vaikkapa yöllä ja julkinen liikenne ei kulje. Kela-kyydit ovat aina ensisijaisia ambulanssiin verrattuna, ambulanssiin pääsee vain hyvin vakavassa tapauksessa.

3) Kela-kyydistä saa veloittaa asiakkaalta enintään 25 euroa omavastuun. Jos matka maksaa alle 25 euroa, niin asiakkaalta voi veloittaa vain mittarilukeman verran. jos matka maksaa 13 euroa, niin asiakas maksaa 13 euroa. Tuo 13 euroa kerryttää hänen matkakattoaan.

4) Jos asiakas on maksanut vuoden kuluessa Kela-kyydeistään omavastuita 300 euron edestä, on hänen matkakattonsa täynnä ja hän saa Kelalta asiasta todistavan kortin. Jos asiakkaan matkakatto, 300 €/vuosi, on täynnä ja asiakas näyttää kuljettajalle Kelan toimittaman kortin, ei kuljettaja saa periä häneltä lainkaan maksua.

5) Asiakkaan tulee tilata kyyti alueellisesta Kela-kyytien tilauskeskuksesta,jollei asiakas ole saanut ns. vakiotaksilupaa eli lupaa soittaa suoraan autoon.

6) Kela-kyytejä saavat ajaa autot, joilla on sopimus Kela-kyytejä välittävän alueellisen keskuksen kanssa. Uudellamaalla kyytejä ajaa tällä hetkellä Menevä. Autoilja ei siis tee suoraan sopimusta Kelan kanssa, vaan Kela-kyytejä välittävän alueellisen keskuksen kanssa.

3. Mitä asioita keskuksen tulee kysyä ottaessaa vastaan vammaisen tai vanhuksen tilausta?

On tärkeää kysyä: 1) millaisen auton asiakas tarvitsee. Usein asiakas tietää itse, millaiseen autoon hän pääsee ja millaiseen autoon hänen apuvälineensä mahtuu. Joillekin asiakkaille on vaikeaa nousta tila-autoon, toinen tarvitsee esteettömän eli inva-auton ja kolmas farmariauton, koska siinä on tarpeeksi tilava tavaratila apuvälineelle tai siihen on helppo hänen nousta.

2) asiakkaan nimi, puhelinnumero, ja osoite, mistä asiakas haetaan,

3) hakupäivämäärä ja kellonaika (jotkut asiakkaat tilaavat kyydin etukäteen, ns. ennakkotilaus),

4) millaisia apuvälineitä asiakas käyttää,

5) millainen kyyti on kyseessä: onko kyse kuljetuspalvelut- tai Kela-kyydistä vai maksaako asiakas kyydin itse

6) Jos on kyse kuljetuspalveluista niin pitää kysyä, minkä kunnan kortti asiakkaalla on käytössään.  Esim. Vantaalla on kuljetuspalvelukyydin taksa eri kuin muiden kyytien. Kuljettajan on osattava laittaa oikea taksa mittariin. Kela-kyydeissä on hyvä kysyä, onko asiakas jo maksanut kyydeistään vuotuisen 300 euron omavastuun, ts. onko hänellä Kelan myöntämä vapaakortti Kela-kyytejä varten.

7) Kuinka monta ihmistä on tulossa kyytiin? Asiakkaalla on oikeus kuljetuspalveluissa ja Kela-kyydeissä ottaa mukaansa yksi saattaja tai avustaja maksutta. Jos asiakas haluaa kuljetuspalvelukyydeissä ottaa mukaan useamman seuralaisen, niin hänellä on oikeus se tehdä. Kuitenkin jokainen matkustaja, avustajaa lukuunottamatta, maksaa silloin kyydistään julkisen liikenteen taksaa vastaavan hinnan (samansuuruinen maksu kuin asiakkaan kuljetuspalvelukyydin omavastuu).

Joskus kyytejä yhdistellään, eli kyytiin tulee useampi asiakas ja kuljettajan tulee kulkea useamman osoitteen kautta. Silloin on tärkeää, että kuljettajalla on kaikkien kyytiin tulevien asiakkaiden tiedot.

8) Jos asiakkaalla on mukanaan suuria tavaroita, on se kerrottava tilausta tehdessä. Esim. polkupyörän voi ottaa kyytiin mukaan, jos se mahtuu turvallisesti kyytiin. Ei saa olla vaaraa siitä. että polkupyörä tai muu iso esine kaatuisi asiakkaan päälle.

4. Mitä kuljettajan on huomioitava ollessaan matkalla asiakkaan luokse?

1) Kuljettajan on tärkeää soittaa asiakkaalle, jos hän on myöhässä, ettei asiakas esim. turhaan odota autoa ulkona pakkasessa. Jos asiakasta ei näy sovittuun aikaan, niin kuljettajan on hyvä soittaa asiakkaalle heti. Yleensä asiakkaat ovat ajallaan odottamassa autoa. Silloin voi olla, että kuljettaja on odottamassa väärässä paikassa. Asiakkaalle soittamista ei kannata pelätä. Jos kuljettaja on epävarma, löytääkö hän perille, kannattaa hänen kysyä neuvoa keskuksesta ja/tai asiakkaalta. Reittiohjeita kysyttäessä on hyvin tärkeää, että kuljettaja osaa selittää missä hän on.

2) Jos asiakasta ei näy, eikä hän vastaa puhelimeen, tulee kuljettajan aina soittaa keskukseen. Keskus tarkistaa, että asiakkaan puhelinnumero on oikein ja, että kuljettaja on oikeassa osoitteesa. Jos asiakasta ei sittenkään näy, tulee kuljettajan odottaa asiakkaan saapumista noin 15 minuuttia ja sinä aikana yrittää soittaa asiakkaalle uudestaan.

3) On tärkeää, että kuljettaja varmistaa, että hänellä on oikea osoite. Näkövammainen tai sokea asiakas eipysty neuvomaan kuljettajalle reittiä. Jos kuljettaja ei tiedä miten osoite kirjoitetaan oikein, niin häne on kysyttävä neuvoa keskuksesta tai asiakkaalta. ’

4) Jos asiakas on pyytänyt kuljettajaa hakemaan hänet sisältä asti, on hänellä siihen syynsä. Hän ei silloin pääse  auton luokse ilman kuljettajan apua. Kuljettajan onkin aina haettava asiakas sisältä asti, jos siitä on tilauksessa merkintä. Jos kuljettaja ei pääse sisälle taloon, on hänen soitettava asiakkaalle. Usein tilauksessa on taloon pääsyyn tarvittava ovikoodi. Jos se tilauksesta puuttuu, sen usein saa keskuksesta.

5) Jos kuljettaja on luvannut olla asiakasta hakemassa tiettyyn aikaan, on siitä pidettävä kiinni. On tärkeää, ettei kuljettajan aikataulu ole liian tiukka. Kuljettaja ei saa ottaa ottaa kyytiä, jos on vaarana, ettei hän ehdi hakemaan asiakkaitaan silloin kun on luvannut. Myös kuljetuspalvelukyytien asiakkailla on omat aikataulunsa, ja jos taksi on myöhässä, voi asiakkaan koko päivä mennä pieleen. Asiakkaalla voi olla kiire esim. junaan, lentokoneeseen, töihin tai opiskelemaan.

6) Kuljettajan tulee kyytiä hoitaessaan keskittyä kyytiin, eikä hän silloin voi hoitaa muita asioita. Kuljettaja ei voi ottaa kyytiin tuttavaansa, jollei tuo tuttava ole kyytiä tilannut. Myöskään kuljettaja ei voi kiertää pidempää reittiä omien asioidensa hoitamiseksi, jos hän on hakemassa tai kuljettamassa asiakas.

7) Kuljettajan on hyvä seurata liikennetiedotuksia, jotta hän voi kiertää paikat, joissa on kovasti ruuhkaa tai muuta poikkeuksellista.

8) Kuljettajan tulee käsitellä asiakkaan apuvälineitä varovasti ja kiinnittää ne kunnolla ajon ajaksi. Jos apuväline menee kaikesta huolimatta rikki, on kaupungilla sen varalle vakuutus ja myös taksiyrityksillä on usein tilanteen varalle vastuuvakuutus. Monesti asiakkaan käytössä oleva apuväline on asiakkaan ainoa, ja hän joutuu pulaan, jos apuväline menee rikki. Apuvälineen korjaamista voi joutua odottamaan kuukausia.

5. Mitä kuljettajan tulee osata matkan aikana?

1)Kuljettajan on osattava hyvin suomea tai ruotsia ja tunnettava seutu, jolla ajaa. Kyydin on oltava turvallinen. Kuljettajan on oltava palvelualtis ja osattava käsitellä asiakkaan apuvälineitä ja osattava huomioida asiakkaan erityistarpeet (esim. sokean opastaminen, avustaja- ja opaskoiran kanssa toimiminen ja elvytys- ja ensiaputaidot).

2) Ennen kuin ryhtyy käsittelemään asiakkaan apuvälinettä, on tärkeää kysyä asiakkaalta, miten sitä käsitellään, ettei apuväline mene vahingossa rikki.

3) Kuljettajan tulee aina nousta ulos autosta auttamaan asiakasta. On kuljettajan lakisääteinen velvollisuus Kela-kyydeissä ja kuljetuspalveluissa auttaa asiakasta.

Kuljetuspalvelukyydeissä kuljettaja saa siitä normaalin maksun, eli mittarilukeman, lisäksi  tavallisessa autossa avustamis- tai palvelulisän 4-5 €, jos asiakkaan kortilla on merkintä siitä, että lisän voi periä. Jos on kyse esteettömästä autosta, on kuljettaja oikeutettu perimään ns. invalisän, jos asiakkaan kortilla on asiasta merkintä. Invalisä on noin 15 €.

Kela-kyydeissä kuljettajalla on mahdollisuus periä esteettömässä autossa invalisä, jos auton hissiä on käytetty. Tavallisella autolla matkustettaessa ei ole Kela-kyydeissä mahdollista periä palvelu- tai avustamislisää. Kela ei siis sellaista tunne.

Kela-kyydeissä Kela maksaa invalisän ja kuljetuspalveluissa kaupunki mahdolliset avustamis- ja invalisät.

4) Jo pelkkä auton oven avaaminen voi olla asiakkaalle vaikeaa. Hän saattaa myös tarvita apua apuvälineensä tai turvavyön kanssa. Kannattaa kysyä, missä asiakkaan on hyvä istua: edessä vai takana. Jos asiakas on näkövammainen tai sokea, ei hän voi nähdä missä auto on. Kuljettajan onkin haettava asiakas ovelta.

5) Kuljettajan onkin aina haettava asiakas sisältä asti, jos siitä on tilauksessa merkintä.

6) Asiakkaaseen ei saa koskaan koskea ilman lupaa, eikä myöskään hänen apuvälinettään työntää ilman lupaa. Sokean tai näkövammaisen kanssa pärjää usein sanallisesti neuvomalla asiakasta.

7) Kuuron kanssa voi käyttää elekieltä. Monet kuulovammaiset osaavat lukea huulilta. Tarvittaessa sekä asiakas että kuljettaja voivat myös kirjoittaa kännykkään, mitä asiaa on. Kuurosokean kanssa kommunikoidaan kirjoittamalla asia kirjain kerrallaan asiakkaan käteen käyttämällä isoja aakkosia.

 6. Pyörätuolin ja matkustajan oikea kiinnittäminen

1)On äärimmäisen tärkeää kiinnittää pyörätuoli oikein. Jos tuoli kiinnitetään väärin, voi asiakas menettää henkensä. Seuraavasta linkistä löydät hyvän lyhyen videon asiasta: https://www.youtube.com/watch?v=NnXmhSAdlj4

” Pyörätuolin kiinnittäminen oikein

1. Pyörätuoli kiinnitetään aina edestä ja takaa, neljästä pisteestäajoneuvon rungossa oleviin kiinnityspisteisiin.
2. Kiinnitysjärjestelmän tulee olla pikairrotettava, jotta matkustaja saadaan hätätapauksessa 60 sekunnissa autosta ulos ilman työkaluja.
3. Kiinnityksen tulee olla suunnattu eteen- ja taaksepäin leveydelle
4. rungon leveys + 5-10 astetta. Etu- ja takakiinnityspisteiden tulee olla mahdollisimman kaukana toisistaan. Pyörätuoli asetetaan mahdollisimman keskelle kiinnityspisteitä.
5. Pyörätuoli kiinnitetään aina tuolin rungosta,mielellään matkustajan istuintason korkeudelta. Tuolia ei koskaan kiinnitetä jalkalaudoista tai renkaista.
6. Kiinnittämisen jälkeen vyöt kiristetään tiukasti.

Pyörätuolissa matkustavan kiinnittäminen oikein

1. Pyörätuolissa matkustetaan aina kasvot menosuuntaan päin.
2. Matkustaja kiinnitetään aina vähintään lantiovyöllä, kolmipistevyön käyttö on suositeltavaa.
3. Lantiovyö tulee olla kiinnitettynä auton rungossa oleviin kiinnikkeisiin, ei koskaan vain pyörätuolin ympärillä.
4. Lantiovyö sijoitetaan tiiviisti kehoa vasten, lähelle lantion ja reisien yhtymäkohtaa. Vyön tulee kulkea käsinojan ja selkäosan välistä.
5. Olkavyö kiinnitetään auton rungossa olevaan takakiinnikkeisiin
6. Vyöt tulee aina kiristää hyvin.”

              Lähde: handiplan.fi

2) Näkövammaista asiakasta tulee neuvoa, miten autossa liikutaan.

2) Kuljettajan on ennen liikkeelle lähtöään varmistettava, että apuvälineet on kunnolla kiinnitetty ja kaikilla on turvavyö kiinni.

3) Invamopossa eli sähkömopossa ei voi ajon aikana turvallisuussyistä matkustaa,vaan asiakkaan on siirryttävä auton penkkiin.

4) Kuljettaja on lain mukaan aina vastuussa siitä, että kaikilla on turvavyö kiinni ja, että apuvälineet on turvallisesti kiinnitetty.  Kuljettajan tulee auttaa turvavyön kanssa, jos ei asiakas saa sitä itse laitettua.

5) Kuljettaja ei saa ottaa kontaktia opas- tai avustajakoiraan, vaan asiakas on se, joka on siihen yhteydessä. Pikkuautossa koira matkustaa auton lattialla asiakkaan jalkojen välissä tai farmariautossa auton takakontissa. Opas- ja avustajakoirat ovat asiakkaalle välttämättömiä, eikä niitä tarvitse pelätä. Ne ovat ystävällisiä. Jos kuljettaja on eläimille allerginen, tulee hänen kertoa asia keskukselle, eikä hän silloin voi ottaa kyytiin eläimiä.

7. Mitä kuljettajan on tehtävä matkan päättyessä?

1)Jos asiakkaalla oleva kuljetuspalveluiden maksukortti ei toimi, kannattaa kokeilla useamman kerran uudestaan korttia. Jos kyseessä on yhteyshäiriö, kuljettajan kannattaa ottaa kortin tiedot ylös ja lähettää lasku kaupungille.

2) Kuljettaja ei saa jättää asiakasta heitteille. Kun tilaus niin sanoo, niin kuljettaja voi lähteä vasta luovutettuaan asiakkaan hlölle, joka on tilauksessa mainittu. Kuljettajan on aina varmistettava, että asiakas pääsee perille. Asiakas saattaa tarvita apua ovien, hankalan luiskan, kynnyksen tai tavaroiden kanssa. Kuljettajan kannattaakin aina ennen lähtöään kysyä asiakkaalta tarvitseeko hän apua.

3) Kuljetuspalvelukyydeistä on mahdollista veloittaa tavallisessa autossa avustamis- tai palvelulisä, joka on yleensä 4-5 €, mikäli asiakkaan kortissa on asiasta merkintä . Inva-autossa on mahdollista veloitta invalisä noin 15 €, mikäli asiakkaalla on kortissa merkintä siitä, että invalisän voi tarvittaessa periä.

Kela-kyydeissä voi esteettömän kuljettaja veloittaa invalisän, jos on käytetty auton hissiä.  Kela ei tunne palvelu- tai avustamislisää. Kela-kyydeissä kuljettaja on aina silti  velvollinen auttamaan asiakasta.

4) Kuljettajan kannattaa aina varmistaa, ettei auton turvavyö jää asiakkaalle, eikä autoon jää asiakkaan omaisuutta.

Hyvää joulun odotusta ja iloista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille! Toivotaan valoisaa 2020-lukua kaikille, ei harvoille.