1. Sauli Niinistö
Koska Niinistön valinta on jo varma, ei kenenkään kannata enää äänestää. Ajan ja rahan säästämiseksi hallitus voi esitäyttää äänestyslipukkeet oikealla numerolla, sulloa ne uurniin ja julistaa tuloksen sunnuntaina, kaikkien odotellessa jo uuden kuninkaallisen syntymää.
2. Poliitikkoihin ei voi luottaa
Ei voikaan. Suursmurffi, ulkoministeri Timo Soini sen sanoi: Vaalipuheet ovat vain vaalipuheita. Edellisissä eduskuntavaaleissa myös Keskusta ja Kokoomus lupasivat vaikka mitä, mutta kun peffat koskettivat ensimmäisen kerran Audin takapenkin ylellistä pintaa, mielet tyhjenivät. Mutta silti, luonnon monimuotoisuuden ja kaikkien todennäköisyyksien mukaan, on mahdollista, että jostain löytyy hyvämuistinen poliitikko joka tarkoittaa mitä sanoo.
3. Presidentillä ei ole kuitenkaan mitään virkaa
Niin, presidenttimme on eräänlainen eunukki. On sillä vielä vehkeet, mutta niiden käyttöä on rajoitettu, koska on haluttu antaa enemmän suorituskykyä pääministerille, joka näin viimeisen vuosikymmenen valossa on osoittautunut virheliikkeeksi: Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Stubb, Sipilä… hrrrr. Mutta on presidentillä silti virkansa, jolla on edelleen, presidentin niin halutessa, vipuvoimaa. Sitä voimaa voi käyttää istuvasta presidentistä poiketen myös hyvään.
”Elämme Tinderissä, jossa presidenttiehdokkaankin tulee olla perfect match.”
4. Kaikki ehdokkaat ovat takarivin poliitikkoja
Niin, kaikki menivät kyyryyn ja vain epätoivoisimmat auringonlaskun poliitikot pomppasivat esiin, kun etsittiin median etukäteen kruunaamalle kuninkaalle vastaehdokkaita. Kieltämättä, kun katsoo ehdokaslistaa, niin aika hapokasta on: Yksi ei osaa kirjoittaa itse ja toinen heilaa heti, jos joku lupaa ostaa häneltä mukin ja kirjan. Yhdellä ehdokkaalla on hauskat sukat ja sitten on tietysti se mies, joka on ehdolla jo toistamiseen; edellisellä kerralla hän keskittyi vaalikiireiden ohella seuranhakuun suomi24 deittipalstalla. Siitä taidettiin myöhemmin kirjoittaa joku kirjakin.
5. Yhdenkään ehdokkaan arvomaailma ei kohtaa kanssani
Kyllä, maailma on nykyään sellainen, että jos jokin ei istu täydellisesti, se kannattaa hylätä heti. Esimerkiksi vihreä, liberaali julkihomo saattaa muuttua yhdellä huolimattomalla lauseella ankeaksi, patriarkaaliseksi setämieheksi. Tai nuori, vasemmistolainen nainen 50-luvun kasvatusmetodien kannattajaksi. Joku ehdokas saattaa olla 99 prosenttisesti täydellinen, mutta lopulta aina tulee se viimeinen niitti, joka muuttaa hänet äänestäjän silmissä ilmestyskirjan pedoksi. Elämme Tinderissä, jossa presidenttiehdokkaankin tulee olla perfect match. My president will be My Personal President.
6. Turpo
Millään muulla ei ole paskankaan väliä, kunhan liitytään/ei liitytä Natoon. Venäjä on/ei ole suurin/ainoa turvallisuusuhkamme. Mielipiteensä ilmaiseminen asiasta on suomettumista/fanaattisuutta, jos sitä ei ilmaise, on suomettunut/kiero fanaatikko. Jos ei pidä turpoa vaaleissa tai elämässä kynnyskysymyksenä, on putinisti/imperialistinen sotahullu.
7. Pitää viedä lapsia harrastuksiin ja niin pois päin
Aina ei vaan ehdi perehtyä politiikkaan, eivätkä mitkään vaalit ole yhdestä äänestä kiinni ja koska kohdat 1, 2, 3, 4, 5, ja 6.