Ei ole mikään salaisuus, etten pidä hallituksestamme. En pidä pääministeri Juha Sipilästä, joka valehtelee niin surkeasti ja häpeilemättä, että se vaikuttaa jo lällättelyltä ja kansalaisen halveksunnalta. En pidä uudesta kielestä, jonka hallitus on maahamme luonut; siitä joka aktivoi, laittaa kuntoon ja taseet töihin, vaikka jokainen saa päivittäin lukea, että tehdäänkin ihan päinvastaista. Ja vihaan sitä tapaa jolla hallitus keplotteli itselleen jatkoajan, perustamalla kokonaan uuden muka-puolueen. Hallituksen toimet eivät kuulu demokratiaan. Sivistysvaltioissa kansa on kokoontunut antamaan hallitukselle potkut paljon vähemmästäkin.
Elämme demokratiamme suhteen kriittisiä aikoja. Hallitus on päättänyt olla välittämättä kenenkään muiden, kuin kansainvälisten sijoittajien mielipiteestä ajaessaan sote- ja maakuntauudistusta eteenpäin. Kansalainen on ihmeissään: Uudistusta vastustavat terveydenhuollon ammattilaiset ja asiantuntijat, Suomen 21 suurinta kaupunkia, koko oppositio ja jopa osa hallituspuolueiden kansanedustajista. Uudistusten kaatamisen puolesta on tehty kuutioittain asiantuntevia lausuntoja, hallituksen kanta taas perustuu uskoon, toivoon ja suoranaisiin valheisiin.
Seuraavat kuukaudet ovat äärimmäisen merkittäviä: Junttaako hallitus arvauksiin perustuvat lakiesityksensä läpi ja pitää maakuntavaalit jo muutaman kuukauden päästä? Kun tunnustelen kansan pulssia, luulen monella riittävän vielä uskoa siihen, että poliittinen järjestelmämme korjaa itse itseään ja ehkäisee räikeimmät ylilyönnit. Vannoutuneimmat hallituspuolueiden kannattajat antaisivat toki Juha Sipilän lyödä vaikka puukon rintaansa, mutta suurin osa meistä tietää, että meitä ollaan viilaamassa linssiin. Silti emme tee mitään, vaan odotamme tulevaa henkeä pidätellen.
Jopa kyynisimmätkin meistä luottavat siihen, ettei mikään hallitus voi Suomessa ajaa läpi ihan mitä tahansa. Me uskomme, että jostain tulee vielä esiin perustuslakiasiantuntijaksi pukeutunut Teräsmies, joka kaataa koko korttitalon. Me emme kuitenkaan tiedä oikeasti, mitä eduskuntatalon pylväiden takana tapahtuu. Me emme tiedä, tietääkö pylväiden takana kukaan mistään mitään. Oppositio tekee julistuksiaan ja media jakaa tietoa, mutta ainakaan minulla, ahkerasta asioiden seuraamisesta huolimatta, ei ole mitään tietoa siitä, mitä oikeasti on meneillään. Onko tilanne jonkun hallinnassa vai vallitseeko päätöksentekoprosessissamme anarkia? Selvää on, että hallituksen toimet pitää estää, mutta onko kenelläkään siihen keinoja?
Toivoisin nyt oppositiopuolueiden puheenjohtajilta selkeitä ulostuloja siitä, mitä he aikovat tehdä, jos hallitus aikoo todella edetä suunnitelmineen maaliin asti. Jätetäänkö kaikki ratkaisevien äänestysten ja muutaman ihmisen mielipiteen varaan, vai onko jotain muuta vielä tehtävissä? Pitääkö kansalaisen olla oikeasti huolissaan? Uutiset valiokunnista eivät lupaa hyvää ja kallistavat vaakakuppia anarkian puolelle. Se on ihan aidosti pelottavaa. Jos hallitus unohtaa demokratian pelisäännöt ja parlamentaarisen valmistelun periaatteet, ei tilanne pysy hallinnassa pitkään myöskään laajemmassa mittakaavassa. Ehkä tästä löytyy selitys myös hallituksen tarpeille kouluttaa omat täydennyspoliisinsa.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ennakoi aiemmin, että sote -farssi romahtaa touko-kesäkuun vaihteessa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on varma, että uudistus ei etene täytäntöönpanoon asti. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mihin nämäkään mielipiteet perustuvat, sillä hallituksella on mahdollisuus täpärän enemmistönsä voimin viedä haluamansa esitykset läpi. Jos hallitus ei välitä parlamentarismista, muotoseikoista tai oikeasta ja väärästä, jäljelle jää vain kansa. Hallituksen kannatus on pohjamudissa. Kansa tulee apuun, jos hallituksen rötökset osoitetaan sille selkeästi ja kerrotaan, mitä siltä tarvitaan. Nyt ei ole kyse oikeistosta tai vasemmistosta, vaan koko Suomen tulevaisuudesta. Opposition, kaupunkien ja hallituksen aikeita vastustavien hallituspuolueiden edustajien pitää yhdistyä tässä yhdessä asiassa aidosti ja tunnustaa, jos kaikki keinot on käytetty. Ja sen jälkeen pyytää apua.