Työelämä, jossa on mahdollisuus käydä töissä ja viettää siellä aikaa kymmeniä tunteja viikossa, ei olisi mahdollinen ilman hoivatyötä – sitä, että joku huolehtii läheisistämme, kun olemme itse töissä. Nykymuotoinen markkinatalous on rakentunut hoivatyön varaan, ja hoivatyö on pääasiassa naisten tekemää.
Kaikkea työtä ei tällä hetkellä mielletä oikeaksi työksi, eikä tällaisesta näkymättömästä työstä makseta palkkaa. Maailmanlaajuisesti naiset tekevät 75 prosenttia palkattomasta työstä. Tällainen työ tehdään virallisen talouden ulkopuolella ja suuri osuus siitä on nimenomaan hoivatyötä eli esimerkiksi lapsista ja ikääntyneistä huolehtimista.
Patriarkaalinen yhteiskuntajärjestys näkyy naisvaltaisten alojen arvostuksessa. Perinteisesti hoivatyö on ollut naisten heiniä. Jos naiset eivät ole olleet kiinnostuneita muiden hoivaamisesta, ovat he saaneet huonon naisen leiman. Tunnekylmää yksilöä lyödään sukupuoliroolin raameihin paheksuvin sanoin. Sukupuoliroolien luomista paineista tulee myös sisäisiä, ja naiset kokevat paineita siitä, jos eivät ota suurempaa vastuuta läheistensä hoitamisesta.
Miesvallan vähättelevä asenne hoivatyöhön ei tee siitä merkityksetöntä tai vähäpätöistä. Päinvastoin – hoivatyötä tärkeämpää työtä ei olekaan, ja sen tietävät niin hoivaajat kuin hoivaa tarvitsevat.
Vasemmistonaiset vaatii poliittisessa ohjelmassaan, että naisten palkaton kotityö on nostettava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen taloudellinen merkitys arvioitava Tämä on kannatettava vaatimus. Samalla naisten tekemän hoivatyön taloudellinen merkitys on arvioitava. Tämä nostaisi työn käsitteen laajempaan tarkasteluun.
Teoriassa naisten tekemästä hoivatyöstä kotona – kuten lastenhoidosta tai omaishoidosta – maksetaan sosiaaliturvaa esimerkiksi kotihoidon- tai omaishoitajan tuen muodossa. Tuet ovat kuitenkin pieniä, eivätkä ne kerrytä juurikaan eläkettä. Tämä on mielestäni osoitus siitä, ettei kotona tehtävää hoivatyötä arvosteta tarpeeksi, vaan siitä peräti rangaistaan.
Tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, joka tukee paremmin kotona tehtävää hoivatyötä sekä eläkekertymää. Samalla naisten asemaa työmarkkinoilla ja puolestaan miesten roolia hoivaajina on edistettävä.
Naisvaltaisten alojen palkkaus kuntoon
Patriarkaalinen kapitalismi arvottaa hoivatyön arvon alhaiseksi. Esimerkiksi hoitajien palkkoja tai työoloja ei saatu korjattua edes globaalin pandemian aikana, vaan hoitajia kiiteltiin kiitoskortein. Palkkoja saatiin korotettua pandemian jälkeisten hoitajien lakkojen aikana, mutta hoitoalan kriisi säilyy yhä syvänä. Ensi vaalikaudella naisvaltaisten alojen työntekijät on nostettava palkkakuopasta palkka-ohjelman avulla.
Naisvaltaiset alat, hoivatyö ja ylipäätään naiserityiseksi mielletyt asiat ovat äärimmäisen merkityksellisiä. Se, kuinka huolehdimme läheisistämme ja muista ihmisistä, on ihmisyytemme ydintä. Sen tulisi olla arvokkaimpia asioita yhteiskunnassamme.
Elina Rodriguez
Kirjoittaja on 10 kuukautta vanhan vauvan äiti, eläinpoliittinen asiantuntija ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta.