Markkinointitoimisto OMD:n teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ymmärtävät tekoälyä huonoiten Euroopassa. Koska sama koskee taloustieteilijöitä, on syytä kohentaa tilannetta.
Monet tulevaisuuden visionäärit varoittavat algoritmejä kehittävien jättiyhtiöiden vallasta.
Tähän mennessä tietotekniikka, automaatio ja robotit ovat tuhonneet miljoonittain lattiatason työpaikkoja kuin neutronipommi. Se tuhoaa kaikki elävät olennot mutta jättää infrastruktuurin lähes koskemattomaksi.
Nyt nykyinen digitalisaatio on tehostumassa tekoälyn avulla niin, että koko ihmispopulaatio alkaa olla vaaravyöhykkeessä. Tekoäly on korvaamassa kiihtyvällä vauhdilla myös korkean osaamisen asiantuntijatehtäviä.
Se ei tapa työntekijöitä fyysisesti kuten neutronipommi, mutta rampauttaa heidät henkisesti ja tekee yhä suuremman osan heistä tuotantoelämän kannalta tarpeettomaksi. Sen sosiaaliset vaikutukset voivat kyllä tappaa ennenaikaisesti.
Tästä kehityksestä kertoo yhdysvaltalainen Silicon Valleyssä elämäntyönsä yrittäjänä tehneen teknologia-asiantuntija Martin Fordin kirja ”Robottien kukoistus”.
Fordin kirja avaa pelottavan tulevaisuusnäkymän.
Kirjan arvoa lisää myös se, että sekä Financial Times että arvostettu talouslehti Forbes ovat valinneet sen vuoden talouskirjaksi ja myös New York Times ylisti tätä kirjaa – ei siis mikään vähäpätöinen teos.
Ford esittelee tekoälyn kehitystä ja kertoo mitä on tapahtumassa erityisesti tekoälyn kehityksessä ja miten se vaikuttaa myös asiantuntija-ammatteihin. Kirja pitäisi olla kaikkien päättäjien yöpöydällä – siitä huolimatta että se saattaa viedä yöunet.
Hän kertoo kirjassa kansantajuisesti koneoppimisen ja algoritmien toimintatavat sekä miten ne toimivat tänään ja erityisesti huomenna. (yksinkertaistaen algoritmi on kuin keittokirja joka on oikeastaan kokoelma algoritmeja, joita seuraamalla ruoanlaiton pitäisi onnistua).
Älykkyys on tietotekniikalle olennaisempi piirre kuin millekään muulle keksinnölle tekniikan kehityksen historiassa. Tietokoneista on tulossa huomattavasti aiempaa parempia tarkkaan määriteltyjen, rutiininomaisten ja ennalta arvattavien työtehtävien hoitamisessa, ja vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että pian ne suoriutuvat tehtävistä paremmin kuin tehtävään palkatut ihmiset, ennakoi Ford.
Tekoäly tulee tekemään pahaa jälkeä koulutetulle työvoimalle.
Ensimmäiset ennusmerkit tekoälyn kehityksessä tapahtui kun IBM:n shakkitietokone päihitti vuonna 1997 shakin maailmanmestari Garri Kasparovin. Seuraava IBM:n kone Watson oli jo edeltäjäänsä paljon kehittyneempi. Se päihitti ihmisen jo vaativassa Jeopardy pelissä.
Sitten tekoäly päihitti ihmisen Go-lautapelissä, joka on muinaisessa Kiinassa keksitty kaksin pelattava ja vaikeampi kuin shakkipeli.
Järjestelemätön tieto saadaan digitaalisessa muodossa tekoälyllä johdonmukaiseen muotoon, jota koneet pystyvät käsittelemään paljon suuremmassa mittakaavassa ja nopeudella kuin ihminen.
Kuvantunnistus on Kiinassa johtanut ”isoveli valvoo” yhteiskuntaan jossa demokratia ei enää toimi.
Watsonia kehitetään hiljalleen järjestelmäksi, jolta ihmiset saavat myös vastauksia siihen, miksi jokin on niin kuin se on. Lääketieteen opiskelijat käyttävät WatsonPaths-ominaisuutta diagnostisten menetelmien opiskeluun.
Alle kolme vuotta sen jälkeen, kun tutkijat onnistuivat rakentamaan Watsonin ja opettamaan sitä, osat ovat ainakin jossain määrin vaihtuneet: nyt ihmiset oppivat järjestelmältä, kuinka se tekee päätelmiä kohdatessaan vaikean ongelman.
IT-ala on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se voi tehdä koneälystä työntekijöiden korvikkeen ja kattavan osan yhtiöiden toimintaa. Lisäksi tietotekniikka-alalla on taipumus luoda kaikkialle monopolitilanteita. Kummallakin ominaisuudella on merkittäviä seuraamuksia sekä taloudelle että yhteiskunnalle, varoittaa Ford.
Tekoälyä käytetään jo keskoshoidossa, röntgen kuvien tulkinnassa, diagnosoinnissa ja robottileikkauksissa.
Big datalla on vallankumouksellinen vaikutus moniin eri aloihin kuten yritystoimintaan, politiikkaan, lääketieteeseen ja yhteiskuntatieteiden osa-alueisiin. Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.
Big Datan lisäksi on tullut ns. pilvipalvelut, jotka mahdollistavat tekoälyn tarvitseman suurten tietomassojen hyödyntämisen. Yritykset voivat hyödyntää pilvessä olevia rakennuspalikoita luodessaan edullisia automaatiotuotteita, jotka on suunnattu myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Pilvipalveluista suuret toimijat kuten Google vuokraavat tiedon varastotilaa ja tekoälypalveluja halukkaille.
Pilvipalveluilla on jo ollut merkittävä vaikutus tietotekniikka-alan työpaikkoihin. 1990-luvun tekniikkavillityksen aikana syntyi valtavasti hyväpalkkaisia työpaikkoja, kun kaikenkokoiset yhtiöt tarvitsivat IT-alan asiantuntijoita hallitsemaan ja asentamaan henkilökohtaisia työpaikkoja, tietoverkkoja sekä ohjelmistoja.
Tekoälytutkimukset ovat rajussa kasvussa ja niihin käytetään jo satoja miljardeja.
Kehityssuunta alkoi muuttua 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin yhtiöt alkoivat ulkoistaa monia tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä suuriin palvelukeskuksiin.
Enää ei tarvittu IT-ammattilaisia entiseen tapaan, kertoo Ford, koska valtavissa tuotantotiloissa toimivat pilvi-palvelut on pitkälti automatisoituja. Esimerkiksi Facebook käyttää älykästä Cyborg -ohjelmistosovellusta, joka seuraa lakkaamatta kymmeniätuhansia palvelimia, havaitsee ongelmia ja usein myös korjaa ongelmat omatoimisesti. Tällaiset miljardin dollarin maksaneet jättihallit työllistävät vain noin 50 työntekijää.
Työpaikat eivät katoa ainoastaan palvelukeskuksista vaan myös pilvipalveluja hyödyntävistä yhtiöistä. Esimerkkinä työpaikkojen katoamisesta Ford kertoo, että sanfranciscolainen Good Data-yhtiö käyttää Amazonin pilvipalveluja data-analyyseissa, joita se tekee 6 000 asiakkaalleen.
Yhtiön toimitusjohtaja Roman Stanekin mukaan ”ennen kaikki (asiakas)yhtiömme tarvitsivat ainakin viisi ihmistä tekemään saman työn. Se tekee yhteensä 30 000 ihmistä. Minä tein sen tekoälyn avulla 180 työntekijällä. En tiedä, mitä ne kaikki muut (poispotkitut) ihmiset nyt tekevät, mutta tätä he eivät voi enää tehdä, kertoo toimitusjohtaja ylpeänä ja jatkaa: ”se on monopolitilanteen vahvistamista”.
Tekoälyn räjähdysmäinen nousu. Sanan tekoäly esiintyminen suurten yritysten tulosjulkistuksissa
Tietokoneisiin kertynyt ns. Big Data sisältää informaatiota, jota yhtiöiden johtoportaat voivat käyttää ymmärtääkseen aiempaa paremmin toimintansa osa-alueita: kaikkea yksittäisten koneiden toiminnasta monikansallisten yhtiöiden kokonaissuorituksiin voidaan nyt analysoida tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Koneoppiminen ja itseään opettavat algoritmit voivat hävittää monia ammatteja tulevaisuudessa. Koneoppiminen merkitsee sitä, että tietokoneet sekoittavat tietoaineistoa ja ikään kuin kirjoittavat oman ohjelmansa, joka perustuu koneen havaitsemiin tilastollisiin yhteyksiin.
Koneoppiminen on yksi tehokkaimmista tavoista pusertaa aineistosta kaikki saatavissa oleva hyöty, ja siihen liittyy yleensä kaksi vaihetta: algoritmia koulitaan ensin tutulla tietoaineistolla, minkä jälkeen sen annetaan vapaasti ratkaista samankaltaisia ongelmia uudella aineistolla, jolloin kone kykenee ratkomaan aiemmin asiantuntijan tekemää työtä.
Yritysten johto pystyy jo nyt seuraamaan työpaikan algoritmeilla jokaisen työntekijän työsuoritusta ja arvioimaan sitä. Erityisesti suuryrityksissä työnantajat seuraavat aina vain tiiviimmin lukemattomia tilastoja, jotka liittyvät työntekoon ja työntekijöiden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Siis ”isoveli valvoo” meitä.
Tekoälyn tarkkuus ja teho kasvaa ihmisen suorituskykyä nopeammin.
Yhtiöt tukeutuvat yhä enemmän niin sanottuun HR -analytiikkaan, jonka perusteella ne palkkaavat, irtisanovat ja arvioivat työntekijöitä sekä ylentävät heitä uusiin työtehtäviin, kertoo Ford.
Yksittäisistä työntekijöistä ja heidän tekemästään työstä kerätään ällistyttävä määrä tietoa. Joissain yrityksissä tallennetaan jokaisen työntekijän jokainen näppäimen lyönti. Sähköpostit, puhelutiedot, internet- ja tietokantahaut, luetut asiakirjat, yhtiön tiloihin saapuminen ja niistä poistuminen sekä lukemattomat muut tiedot lukeutuvat yhtiöiden keräämään informaatioon – tiesipä työntekijä sitä tai ei.
Ensin välijohto katoaa, jos sitä vielä on. Lopullinen tarkoitus on, että työtehtävät voidaan tekoälyn avulla myöhemmin automatisoida, pelottelee Ford.
Yksi tällainen sovellus on yhdysvaltalaisen it-yrityksen Narrative Sciencen tekoälyohjelma Quill. Se ei korvaa ainoastaan toimittajien työtä. Se on suunniteltu helppokäyttöiseksi analyysi- ja kirjoitusjärjestelmäksi, joka kykenee tuottamaan korkealuokkaisia raportteja sekä yksityistä ja julkista (esim. oikeuslaitos) käyttöä varten.
Koneoppimisen kehittyessä ja halventuessa sen sovellusmahdollisuudet lisääntyvät.
Se voi tuottaa tekstejä useille eri ammattialoille. Quill aloittaa keräämällä tietoa useista eri lähteistä kuten liiketoimen tietokannoista, rahoitusalan ja myynnin raportointijärjestelmistä, verkkosivuilta ja jopa sosiaalisesta mediasta. Sitten se aloittaa analyysin, jonka tarkoitus on kerätä tärkeimmät tiedot.
Lopulta se punoo kaikesta keräämästään aineistosta johdonmukaisen aineiston, joka yhtiön mukaan vastaa parhaimpien analyytikkojen työtä. Quill on hyvä esimerkki siitä, kuinka automatisointi uhkaa suurta osaa sellaisista työtehtävistä, jotka olivat aiemmin yksinomaan etevien, yliopistokoulutettujen ammattilaisten erikoisaluetta, kertoo Ford.
IBM:n mukaan Watson-tekniikan luomista motivoikin osaltaan halu parantaa yhtiön konsulttiosaston kilpailuetua muihin yhtiöihin nähden. Konsultoinnilla on yrityksissä merkittävä rooli, sillä suurin osa yhtiön liikevaihdosta koostuu konsultoinnin ja ohjelmistomyynnin yhteenlasketusta osuudesta.
Kehitys tapahtuu yhtiöissä suljettujen ovien takana. Muutosten takia yhtiöt eivät enää tarvitse yhtä paljon työvoimaa, ja sadat tai tuhannet pätevät työntekijät menettävät työnsä, visioi Ford.
Pankeista ja vakuutusyhtiöistä tekoälyn hyödyntäminen laajenee kaupankäyntiin, matkailualalle ja melkein mihin vain.
Näinhän on parhaillaan käymässä Nordeassa, jossa on meneillään koko tietokonejärjestelmien uusiminen. Pankki on ilmoittanut valtavista saneerauksista, jossa 6 000 työntekijää saa lopputilin.
Niistä 2 000 on it-alan ammattilaisia. Sama tuhansien työpaikkojen häviäminen on meneillään OP-pankissa koska pankkien lainat ja vakuutusten myöntäminen voidaan automatisoida. Sen toimitusjohtaja Reijo Karhinen on sentään ollut huolissaan julkisuudessa, minne hänen saneeraamansa ihmiset joutuvat.
Yhteiskunnalliset vastuut ovat karisseet Wahlroosilta jo ajat sitten.
Nordean Björn Wahlroos nuorena miehenä visioi: ”Vastuu tulevaisuudesta on meidän”. Nyt hänen vastuunsa on supistunut vain osakkeenomistajiin (siis itseensä!) ja hän pitää teknologiaa uutena rikastumisen mahdollisuutena, jolloin tarpeettomat kuluerät, kuten työntekijät, voidaan saneerata pois. Silloin ylimääräisiä optioita voidaan optimoida lisää.
Ford kertoo, että Google on jo hyödyntänyt tekoälyä automatisoimalla oman asiakaspalvelunsa. Sen asiakaspalvelujärjestelmä analysoi henkilön aiempia sähköposteja ja kanssakäymistä sosiaalisessa mediassa.
Oppimansa perusteella se vastaa automatisoidusti sähköposteihin, twiitteihin ja blogipostauksiin, ja se kirjoittaa vastaukset vastaanottajalle tyypillisellä kirjoitustyylillä ja –sävyllä, ilman ihmistä.
Vastaavaa järjestelmää voitaisiin käyttää kaikkien yritysten päivittäisiin viestimien automatisointiin, jolloin voitaisiin ”keventää” merkittävästi yritysten viestintäosastoja, pelottelee Ford.
Monissa palveluissa ihminen ei enää erota konetta ihmisestä.
Jotkut taloustieteilijät kuten Erik Brynjólfsson ja Andrew McAfee MIT:stä ovat markkinoineet ajatusta, että he ovat neuvoneet työntekijöitä ”kilpailemaan koneiden kanssa”, eikä niitä vastaan. Se ikään kuin hidastaisi korkeasti koulutettujen työpaikkakatoa.
Ihmisen ja tietokoneen yhteistyötä käytetään jo ns. Freestyle-shakissa, joka muistuttaa huolestuttavasti IBM:n Watsonia silloin, kun se lähettää satoja algoritmeja etsimään tietoa ja sen jälkeen valitsee onnistuneesti parhaan vaihtoehdon.
”En usko, että Freestyle-shakista on koviinkaan pitkä matka ”metashakkia” pelaavaan tietokoneeseen, joka voi käyttää apunaan lukuisia algoritmeja ja lopulta voittaa sitä vastaan pelaavat ihmisjoukkueet – etenkään, jos nopeus on pelissä merkittävä tekijä”, ennakoi Ford. Algoritmeistä on tullut merkittävä uhka myös demokratialle.
Yhtiöt kannustavat työntekijöitään motoilla ja iskulauseilla, mutta todellisuudessa yritykset eivät halua maksaa suuria lisäpalkkioita maailmanluokan suorituksesta rutiininomaisesta työstä (meklarit, kirjanpitäjät, juristit, pankinjohtajat, vakuutusvirkailijat, kääntäjät, lääkärit, toimittajat jne.). Ydinosaamiseen keskittyminen ei oikeastaan vaadi uusia työntekijöitä tekoälyn aikakaudella, visioi Ford.
Nämä startupit ostetaan heti monikansallisiin digiyhtiöihin kuten Googe, Amazon, Facebook jne.
Koneet voivat oppia useilla eri tavoilla, yksi tehokkaimmista ja kiehtovimmista menetelmistä liittyy neuroverkkoihin eli keinotekoisiin hermoverkostoihin. Sen toimintaperiaatteet ovat samoja kuin ihmisaivoissa.
Aivoissa on 100 miljardia neuronia, joiden välillä biljoonia yhteyksiä, mutta tehokkaan oppimisjärjestelmän voi rakentaa matkimalla neuroneita.
Keinotekoisia hermoverkostoja voidaan opettaa tunnistamaan kuvia tai puhetta, kääntämään kieliä ja suorittamaan monia muita tehtäviä. Ohjelmistoja voidaan käyttää uusien verkostojen määrittämiseen, ja jokainen uusi verkosto osaa automaattisesti tuottaa vastauksia uudesta tietoaineistosta.
Uusimmissa ns. ”luovissa tietokoneissa” on alettu käyttää geneettisiä ohjelmointimenetelmiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tietokonealgoritmit suunnittelevat itse itsensä darwinistisen luonnonvalinnan kautta.
Stanfordin yliopiston dosentti John Koza on eritellyt 76 tapausta, jossa Eureqa-ohjelmiston geneettiset algoritmit ovat tuottaneet tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä useilla osa-alueilla vähintään yhtä hyviä malleja kuin ihmisinsinöörit ja –tutkijat omissa töissään.
Algoritmit ovat kehittäneet esimerkiksi virtapiireihin, mekaanisiin järjestelmiin, ohjelmistojen korjaukseen ja maa- ja vesirakennukseen liittyviä malleja. Parissa mallissa geneettiset ohjelmat ovat luoneet uusia patentoitavia keksintöjä.
Tietokoneet pystyvät jo itsenäisiin luoviin toimintoihin kuten säveltämään sinfonioita, tekemään taideteoksia jne, kertoo Ford.
Näyttää siltä, että pilvipalvelut valtaavat jollakin tavalla lähes jokaisen työpaikan ja nielevät melkein kaikki toimistotyöt, jos nuo työt vain sisältävät tietokoneen ääressä istumista ja tietojen käsittelyä.
Tietokoneista olisi syytä haudata uskomus, että ne voivat tehdä vain sitä, mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Älytietokoneet ovat uteliaita ja luovia ja ne voivat toimia jo keinotekoisina ”tutkijoina”, varoittelee Ford.
Yhdysvaltojen yksityissektorilla talouden elpymistä ovat luonnehtineet yhtiöiden jyrkästi parantuvat voitot yhdistettynä surkeisiin liikevaihtoihin. Yhtiöt ovat saavuttaneet huimaavia kannattavuuslukemia, mutta se johtuu pääasiassa työvoimakulujen leikkaamisesta eikä siitä, että yhtiöt olisivat myyneet enemmän tuotteita ja palveluja
Huolestuttavinta kehityksessä on se, että nämä digitaaliset tekoälyfirmat ovat kahmineet perinteisiltä (työllistäviltä) yrityksiltä markkinat ja voitot ja niistä on tullut markkinoiden voittajia ja vallankäyttäjiä. Ne ostavat parhaat aivot ja start-up yritykset markkinoilta ja näin kumuloivat valtaansa.
Tekoälyn valtikka on jo maailman isoimpien digiyhtiöiden hallinnassa.
Yritysvoittojen osuus bruttokansantuotteesta on yltänyt ennennäkemättömiin korkeuksiin samalla kuin työvoiman osuus kansantulosta romahti ennätyksellisen alas Seuraus on, että kuluttajat eivät enää kykene ostamaan tavaroita ja palveluja kuten ennen, kertoo Ford.
Yhdysvallat on merkittävä laboratorio kehityksen kärjestä. Hän lataa joukon lukuja jotka kertovat, ettei hänen visionsa ole pelkkää tieteishöpinää.
Vuonna 2013 USA:ssa oli 13 prosenttia vähemmän teollisia työpaikkoja kuin vuonna 1973 (40v). Vielä 1970-luvulla lisääntyi uusien työpaikkojen määrä 27 prosenttia, mutta 2000-luvulla ei syntynyt enää yhtä ainoaa työpaikkaa.
Uusien työpaikkojen vähäisyys Yhdysvalloissa on erittäin huolestuttavaa koska työpaikkoja täytyisi syntyä suuri määrä lisää – näkökannasta riippuen – 75 000 – 150 000 kuukaudessa – jotta työpaikkoja riittäisi alati kasvavalle väestölle. Sama kehitys on tapahtunut myös Suomessa.
Vaikka oletettaisiin, että 75 000 työpaikkaa kuukaudessa olisi tarpeeksi, vuosikymmenen aikana luotiin silti 9 miljoonaa työpaikkaa liian vähän. Sama digitalisaatiokehitys etenee Kiinassakin. Kiinassa työvoiman osuus pieneni kolme kertaa nopeammin kuin Yhdysvalloissa, luettelee Ford.
Yhdysvallat on kotimaassa automaation ja matalapalkkamaihin siirtyneen tuotannon vuoksi pahoin kahtiajakautunut. Siitä on kertonut ansiokkaasti Hesarin ulkomaantoimittaja Laura Saarikoski.
Piilaakson vuokrat karanneet pilviin, niin että palvelualan työntekijät joutuvat asumaan autossaan.
Kuten jutun alussa kerroin, neutronipommi ei suoraan tapa ihmisiä. Se ei paljon lohduta, kun työttömyys ensin rampauttaa ihmisen niin, että se lopulta vie ennenaikaiseen kuolemaan.
Saarikoski kertoo, että alkoholiin, huumeisiin ja itsemurhiin liittyvät ”epätoivon kuolemat” tappavat nyt USA:n valkoisia ennätystahtiin. Kouluttamattomien valkoisten kuolleisuus on noussut kaikissa ikäluokissa, kertoo juuri julkaistu tutkimus. Kaiken kukkuraksi Trumpin uusi terveydenhoitolaki veisi vakuutuksen 24 miljoonalta.
Digitalisaatio on vienyt perinteiset työpaikat ja tilalle on tullt näköalattomuus, humeet ja Trump.
Saarikoski kertoo, että automatisaatio ja globalisaatio ovat siirtäneet vähän koulutettujen työpaikkoja halpatuotannon maihin ja heikentäneet palkkoja.
Koska Yhdysvalloissa ei ole kunnon sosiaaliturvaa, työttömyys johtaa automaattisesti köyhyyteen. Se kiristää puolisojen välejä, johtaa eripuraan, avioeroihin ja asunnottomuuteen. Köyhyys ja avioliittojen väheneminen on saattanut vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, toteaa Saarikoski.
Pahaa oloa lääkitään viinan lisäksi huumeilla. Perinteisten huumeiden lisäksi on tullut kipulääkkeet (opioidit). Niiden käytön taustalla ovat sairauden lisäksi tylsyys, köyhyys, toivottomuus ja rikollisuus keskilännessä.
Opioiden eli kipulääkkeiden väärinkäyttö on noussut Yhdysvalloissa liki 500 prosenttia seitsemässä vuodessa, uutisoi The Wall Street Journal –lehti. Toissavuonna opioideja käytti väärin 2,6 miljoonaa amerikkalaista.
Huumeriippuvaisia kohdellaan yhä rikollisina, ei sairaina. Puolet Yhdysvaltain 2,3 miljoonasta vangista on päihderiippuvaisia.
Ensin digitalisaatio hävitti työpaikat tehtaista nyt tekoäly hävittää ne palveluista.
Monelle tehdaspaikkakunnan asukkaalle umpikuja tuli eteen yhdeksän vuotta sitten, kun General Motorsin autotehdas sulkeutui. Tehtaan ja sen alihankkijoidentyöntekijöistä yli 30 000 menetti työnsä, kertoo Saarikoski.
Toisin kuin Washingtonissa, kaikki kerjäläiset ovat valkoisia. Heroiinia kuvataankin täydelliseksi umpikujakaupunkien huumeeksi: sen avulla voi käpertyä nurkkaan ja unohtaa maailman – ja tekoälyn neutronipommi on tehnyt viiveellä tuhovaikutuksensa.
Kunnolliset kokoaikaiset ja keskipalkkaiset työpaikat ovat vielä pahemmin kortilla Yhdysvalloissa kuin Suomessa – mutta sama kehitys on edessä meilläkin.
Hävitettyjen työpaikkojen tilalle tulee vain epätyypillisiä huonopalkkaisia työpaikkoja.
Kun jokainen sukupolvi voi huonommin kuin edellinen, elinikä kääntyy laskuun. Valkoisten yhdysvaltalaisten pahoinvointi on tärkeä tekijä sen takana, että Donald Trump valittiin presidentiksi, väittää Saarikoski.
Amerikkalainen unelma elää Suomessa. Vakuutuksesta huolimatta Yhdysvalloissa postiluukusta voi kolahtaa tuhansien dollarien sairaalalasku, josta täytyy riidellä vakuutusyhtiön kanssa.
Terveydenhoito ei ole ainoa hankala asia suomalaiselle. New Yorkissa lapsen päivähoito maksaa keskimäärin 16 000 dollaria vuodessa. Lapsen yliopistokoulutus maksaa vähintään 80 000 dollaria vuodessa ja vanhempana onkin aika huolehtia vanhempien vanhainkotilaskuista.
Nämä kaikki meille itsestään selvät hyvinvointipalvelun muodot ovat digitalisaation vuoksi vaarassa myös Suomessa.
Tekoäly ei korvaa elävää ihmiskontaktia vaan vieraannuttaa ihmisen läheisistään.
Perheiden toimeentulo on niin epävarmaa, että parisuhteet päättyvät yhä useammin eroon ja seksuaalinen kanssakäyminen vaikeutuu. Avuksi on kehitetty jopa tekoälyllä varustettu seksirobotti.
Siksi Ford kyselee kirjassaan myös mahdollisia muutoksia nykyiseen kehitykseen: Voiko tekniikan kiihtyvä kehitys saada aikaan niin suuren murroksen, että yhteiskunnallista järjestelmäämme on muutettava perusteellisesti, jos haluamme, että yhteiskunnallinen kukoistus jatkuu myös tulevaisuudessa?
Nyt digitalisaation hedelmät hyödyttävät vain pientä eliittiä ja markkinoilta häviää samanaikaisesti ostovoima, kasvu ja työpaikat.
Jossain vaiheessa meidän on ehkä kysyttävä tärkeä moraalinen kysymys : pitäisikö kaikilla olla oikeus karttuneeseen teknisen kehityksen tiliin?
Keskeisin moraalinen kysymys on, pitääkö vuosikymmenien aikana karttunut yhteiskunnan tekninen pääoma olla vain pienen eliitin hallussa? Käytännön kysymykset taas liittyvät talouden yleiseen hyvinvointiin ja siihen, kasvavatko tuloerot liian suuriksi.
Kehityksen jatkuvuus riippuu siitä, onko tulevaisuuden keksinnöille ostovoimaisia markkinoita – mihin puolestaan vaaditaan ostovoiman järkevää jakautumista.
Neutronipommi on viritetty – tiedostavatko poliitikot ja löytyykö heiltä ratkaisumalleja?
PS. Asiasta laajemmin viimeisestä kirjastani ”Kasvun loppu – ilman ostovoimaa ei ole kasvua”.