… tai marja jää metsään…
Kirjoittelin joku viikko sitten marjastuksesta, mm siitä ettei suomalaisia nuoria saada helpoille tienesteille, vaikka luonto antaisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Tänäkin vuonna marjaa (sieniäkin) on riittänyt, ainakin itäisessä Suomessa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että marjaa on aina jossakin kun viitsii etsiä. Myös herkkutatteja.
Parasta aikaa paistelen pannullista, jonka hankkimiseen meni 30 minuuttia…ja matkat.. Poimimistani herkkutateista maksettaisiin reippaasti. Syön ne kuitenkin itse. Säästöä ja – lähiruokaa…
Kerron esimerkkejä lähipiiristäni:
Naapurinani asuva siivooja, keski-ikäinen nainen, lomailee elo-syyskuussa. Hän pyöräilee Lieksan lähimaastoon ja on mm. poiminut viime viikkoina satoja litroja/kiloja puolukkaa.
Valehtelematta. Marjat hän myy Lieksan torilla ja on ansainnut sievoiset lisätulot pienen palkkansa päälle. Satoja euroja, ehkä tuhatkin? Verottomana.
Kuinka on mahdollista, ettei suomalaista – niin sanottua – luontosuhdetta saa rukatuksi sillä tavalla, että metsässä ahertaisi myös työtön tai opiskeleva nuoriso,
jolla on hyvää aikaa alkusyksystä? Kuinka me 1950-luvulla koulumme aloittaneet jaksoimme poimia kansakoulujen keittiöön / ruokalistalle satoja tuhansia litroja puolukkaa?
Me myös söimme puolukkapuuroa ruokatunneilla. Omat vanhempani poimivat (köyhinä ihmisinä) huikeat talvivarastot marjoja ja sieniä. Myös myyntiin.
Kuinka on mahdollista, että joku ”nuorisotakuu”-hanke, nuorten työllistäminen ei ota huomioon ruohonjuuritason ratkaisuja, jotka ovat vaikka lähimetsissä…
Joko thai?
Epänormaalin luontosuhteemme ansiosta olemme saaneet uuden vierastyöläisongelman: thai-poimijat. He ovat viime päivien tietojen mukaan olleen häikäilemättömän riiston,
jonkimmoisen laillisen ihmiskaupan uhreja. Onneksi asiaan on puututtu ja asialla ollut myös vasemmisto. Kiitos siitä.
Mutta: aika paljon voitaisiin tehdä, jos luontojärjestöt, punavihreät köyhät (onko heitä?), nuorisotakuu-byrokraatit ja muut työvoimaviranomaiset tormustautuisivat. Jos he vain harrastaisivat edes alkeellista organisointia työllistämisessä, oikeassa ”etsivässä nuorisotyössä”…
Vai onko ongelman ydin kuitenkin siinä, että suomalainen byrokratia olisi esteenä sille, etteivät omat maanmiehemme ja naisemme poimi enää edes marjoja?
En haluaisi syyllistää nuorisoa laiskaksi, mutta jotakin on pielessä kun tässä ns. vihreiden arvojen, ekologian ja terveellisen ravinnon ”mallimaassa” jätetään metsään mätänemään mittaamattomat LÄHIruokavarannot. Jossakin mätää?
Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että
-olen syönyt monet lähimain ilmaiset sieniateriat viime viikkoina
-olen poiminut talvivarastoon ämpärikaupalla luonnon antimia ja öysännyt kourakaupalla marjoja aamupuuroon
-olen myös pistänyt käymään kotiviiniä näistä herkullisista luonnontuotteista (se on täysin laillista – ja keventää suurkuluttajan kukkaroa kummasti…)
Öisinajattelija