Läntänkylän Lentokone
Jatkan lomamuisteluja. Kävin nimittäin heinäkuun reissullani myös Kokkolan ”Itäkeskuksessa”, Ullavalla. Niin, ja ihan Kokkolan keskustassakin, nimittäin ITE-taiteen näyttelyssä, missä muuan Riku Rautio on veistänyt ”Körttiläiset”-nimisen ihmisryhmän, pohjalaisen ajankuvan.
Ei sitä olisi vuosikymmeniä sitten Kannuksessa kasvaneena uskonut, että naapuripitäjä ULLAVA on joskus osa Kokkolaa. Näin on käynyt, suomalaisittain pahnanpohjimmainen peräkylä tunnetaan nykyisin Kokkolan Itäkeskuksena. Siellä juhlivat silti perussuomalaiset ja kepu – kuten Kannuksessakin…
Ullavan Läntänkylältä maailmalle
Opiskellessani Pietarissa (sanoimme aina Piter, vaikka kaupunki kantoi 1970-luvulla Leninin nimeä) , tutustuin Vasilinsaaren Gavan (=Satama)-nimisessä legendaarisessa kaljakapakassa Jorma-nimiseen ullavalaiseen.
Istuin takaosaston märässä pöydässä Boyn ja Lönjan kanssa, pikkupullo Sibirskajaa oli kassissa, tietty, kun LÄNTÄNKYLÄN LENTOKONE astui sisään. Ymmärsin aika nopeasti miksi tämän suomalaisopiskelijan lempinimi oli ”Lentokone”. Hän nimittäin asteli komeasti kapakan takaosastoon kädet levällään. Niillä, isoilla kourillaan, hän kauli jokaikistä pöydissä istujaa. Kaikki tunsivat hänet, ”Lentokoneen”, jo ennestään. Hän tunsi kaikki: merimiehet, opiskelijat ja iloluontoiset harvat tytöt. Minä vasta tutustuin:
”Läntänkylän Lentokone tässä, terve, taijat olla suomalainen?”
”Perkele joo, Kannus Parsiala!”
”Älä saatana valehtele! Oletkos käynyt AliHaapalan baarissa? Ullavassa?”
”Totta helvetissä, join siellä Renegades-yhtyeen kanssa ykköskaljaa”
”Mä olin kans paikalla…, Kim Brown? Muistatkos?”
Kim Brown-vainajan toki muistin ja muistan nytkin hyvin, kun olen tavannut hänet ja elossa olevat Renegadesit Ilovaarirockissa Joensuussa…, mutta Jormaan tutustuin vasta tuolloin, Pietarin Gavanissa.
Legenda jo eläessään
Läntänkylän Lentokone oli legenda, ”Ansioituneen Neuvostoarabin” Muratin, Boyn ja Lönjan parhaita juoppokavereita, kaikkien tyttöjen suosikki. Ullavalainen puhui sujuvaa venäjää heti ja hetkessä, pyöriskeli pusikoissa ja baareissa silloin kun Neuvostoliitto kukoisti ja kaikki oli mahdollista. Ainakin YYA-ulkomaalaiselle, jopa köyhälle Ullavan ensimmäiselle ylioppilaalle.
Kun Jorma, siis Lentokone meni eka kertaa naimisiin, Ullavasta tuli bileisiin kaksi bussilastillista äimistelijöitä. Nevski Prospektin parhaassa ravintolassa juhlittiin päivä jos toinenkin, olihan vaimo Tatjana upseeriperheestä! Monelle ullavalaiselle se oli ensimmäinen ulkomaanmatka ja vuosi oli 1974, ellen väärin muista…, olinhan Jorman bestman.
Lentokoneen ja Ansioituneen Neuvostoarabin porukka oli globaalin kansainvälinen. En valehtele yhtään, jos kerron, että tuttavapiiriin kuului Eric Honeckerin tytär, Ansioitunut Neuvostoarbi Murat (joka ei koskaan suorittanut yhtään tenttiä, mutta eli haareminsa kanssa leveästi kuin keisari Nero!) ja eteläafrikkalainen sissi ”Sheriff”, josta taisi tulla sittemmin ainakin ministeri. Enkä valehtele sitäkään, että joskus Pietarin Vasilinsaaren räkäisessä asuntolassa ja sen alakerran kuppilassa ja Gavanissa pistäytyi muuan Carlos, jonka myöhempi raaka henkilö- ja terrorihistoria lienee kaikkien tiedossa…
ps. Läntänkylän Lentokone lomailee tätä kirjoitettaesssa ex-vaimonsa kesäpaikassa Riistavedellä. Ajelimme sinne Ullavasta yhdessä viime sunnuntaina. Maailma on pieni, elämä lyhyt, taide pitkä…ja jokainen meistä muutaman kädenpuristuksen päässä toisistaan…
Öisinajattelija