Pohjois-Karjala ja erityisesti Joensuu on lopultakin ryhtynyt sanoista tekoihin paikallisen rasismin kitkemiseksi. Pari vuotta sitten perustettiin JoMoni ry, Joensuun Monikultturinen yhdistys,
jonka puuhamies Alain Minguet on ollut huikean aktiivi kaikissa ulkomaalaisia koskettavissa kysymyksissä. Yhdistys on saanut aikaan harrastustoimintaa, liikuntaa, konsertteja, teatteria, keskustelutilaisuuksia ja vaikka mitä.

http://jomoni.wordpress.com/

Ja tärkeintä: Alain Minguetin johdolla ulkomaalaiset itse ovat aktivoituneet osoittamaan joensuulaisille: ME OLEMME OLEMASSA!

Joensuussa 17 vuotta asuneena voin vakuuttaa, että esimerkiksi kaupungin ”virallinen” media ja erityisesti lehdistö Karjalaisen ja Heili-lehden johdolla on aivan selkeästi tuominnut kaikki rasistiset rikokset ja skiniporukan säälittävät tempaukset susirajalla. Journalistit ovat valinneet puolensa, mikä ei ollut itsestäänselvyys vielä 15 vuotta sitten.

Meille saa tulla

www.meillesaatulla.net

Meille saa tulla on uusi kampanja, jolla ulkomaalaiset tuodaan näkyviksi.

Tänään 18.11. olin mukana kampanjan hienossa yleisötilaisuudessa elokuvateatteri Tapiossa. (Tähän väliin mainos: juuri TAPIO ja kulttuurikapakka JOKELA ovat niitä mestoja Joensuussa, joissa ulkomaalainenkin viihtyy. Myös Joensuun kaupunginkirjasto, teatteri ja Ahjo ovat tehneet tilansa mukaviksi kaikille ulkomaalaisillekin…)

Erityisesti Öisinajattelijaa ilahduttaa ulkomaalaisten oma aktiivisuus.

Esimerkiksi Tapiossa tänään pidetyn tilaisuuden järjestäjät olivat pääsääntöisesti ulkomaalaisia Muuten, vierastan termiä MAAHANMUUTTAJA – kuten JoMonin aktivisti Olga Davydova myös…. Kuinka kauan sitä maahanmuuttajan stigmaa pitää kantaa, että olisi ansainnut vaikka ”joensuulainen” -tittelin?

Mutta vielä korostan. Kun aloite lähtee sieltä, ULKOMAALAISTEN OMISTA PPIIREISTÄ!, missä ongelma koetaan kipeimmäksi, se myös tulee useimmiten näkyväksi ja, ainakin periaatteessa, hoidetuksi!

Kuuntelin tänään turkkilaisen, jo pitkään Suomessa asuneen kurdi-maahanmuuttajan tarinan, vastikään Paiholan vastaanottokeskukseen (Kontiolahti) muuttaneen kongolaisen naisen kertomuksen ja myös aitoa karjalan murretta puhuneen somalin sopeutumis-optimistisen henkilöhistorian.

Periaatteessa kaikki henkilöhistoriat olivat äärimmäisen positiivisia, vaikka jokainen Pohjois-Karjalaan muuttanut, turvapaikan saanut oli jonkun asteen rasismiakin kohdannut. Se ei ollut heitä lannistanut. Kun sujuvaa suomea käyttävä kurdi tai somali erittelee henkilöhistoriaansa, yleisö yleensä mykistyy. Väärän väriseltä ei odoteta kielitaitoa. Minulle oli hämmästys huomata juuri se, kuinka hyvin kurdinainen tai somali oli ottanut omakseen paitsi suomen kielen myös sen perifeerisen karjalan murteen, paikallisvärin.

Tervetuloa Suomeen ja Pohjois-Karjalaan, Celestine, Mahad & co!

Joensuun virallinen Öisinajattelija

Edellinen artikkeli:Venäläisiä tarinoita
Seuraava artikkeli:Rokumentti – elokuvia ulkopuolisuudesta

5 Vastausta

  1. Harri Niskanen Vastaa

    Hyvä! Hienoa! Eipä juuri muuta voi sanoa, kuin että on aivan totta, että asiat hoituvat parhaiten silloin kun aloite tulee maahanmuuttajilta itseltään. Heitä kannattaa ja pitääkin kuunnella. Sitä me yritämme täällä Vaasassakin. Hyvää jatkoa!

  2. Heikki Typpö Vastaa

    Vaatii hiukan mielikuvitusta liittää tämä juttu blogisi teemaan. Mutta kyllä se liittyy.

    Valtion ja pääoman kihlaus: Roskapankki

    Suomen ja Irlannin toteuttama roskapankkijärjestelmä osoittaa, että se muuttaa porvarillisen valtion ja yksityisen pääoman vuosisatoja kestäneen avoliiton viralliseksi avioliitoksi roskapankkikihlauksen avulla.

    Lähes kolmesataa vuotta kestäneen kapitalismin aikan lisäarvoa (maksamatonta lisätyötä) on tuotettu niin paljon liikaa, että pankit uhkaavat tukehtua spekulatiiviseen pääomaan, eli sellaiseen rahan tarjontaan, jolle ei ole käyttöä reaalitaloudessa, jossa ainoastaan pankkien lainapääoman korko tuotetaan.

    Pääoman on kuitenkin aina kasvettava. Jostain sille on korko hankittava. Jos osakekauppa jollekin on voitollista, niin toiselle se on tappiollista. Kokonaispääoma ei osakekaupalla kasva. Ainoa keino, saada spekulatiivinen pääoma kasvamaan, on lainata sitä valtioille. Valtiot pystyvät veroja kiristämällä maksamaan tuottamattomista lainoista korkoa sijoittajien pääomalle. Suuret sijoittajaryhmät sijoittavat turvallisesti ja hyvällä korolla pääasiassa valtioiden velkakirjoihin. Kaikki EU-alueen valtiot ovat velkaantuneet lähes bruttokansantuotteen verran pankkijärjestelmän sijoittajille. Pankkien rahastot hoitavat tuota sijoitustoimintaa hyvällä hyvällä marginaalilla ja tuottoisalla korolla.

    Jos valtiot sijoittaisivat ottamansa lainat omassa maassaan tuottaviin tuotannollisiin toimintoihin, lainanotto pitäisi yllä työllisyyttä ja takaisi valtiolle kasvavat verotulot. Mutta lainat käytetään tuottamattomasti, eli niillä rahoitetaan kansantulon kannalta hyödyttömiä toimintoja kuten tarpeettomien virkakoneistojen ja henkilömäärien kasvattamista, bonuksien maksamista johtajille, huippupalkkojen korotuksia, poliittista lahjontaa, loismaista ja ylellistä elämää, eli kaikkea sellaista, mikä ei tuota kansantuloa eikä lisää verotuloja. Lainoista maksettavat korot ulkomaisille ja kotimaisille sijoittajille vain syövät verokertymää. EU:n kaltainen organisaatio on valtava laina- ja verovaroilla ylläpidettävä loismainen sijoituskohde. Tämä on se vietti, joka liittää valtiot yksityiseen pääomaan.

    Koska lisäarvokasat ovat pankkijärjestelmässä mittaamattomat, kasvattaa se myös pankkijärjestelmää itseään, joka sinänsä, taloudellisen toimintana, on kansantuloa tuottamaton toimiala. Koska sppekulatiivisesta pääomasta ei ole pankeilla puutetta, pankkilaitos kasvaa. Rahaa lainataan kohteisiin, jotka ovat tuomitut epäonnistumaan. Näin syntyy lainatappioita. Rahaa lainataan myös tavallisille lainaajille, jotka työttömyyden ja ihmisten köyhdyttämisoperaatioiden johdosta eivät pysty lainojaan hoitamaan. Näin syntyy mm. asuntolainakuplat, ja ne johtavat jatkuvasti kasvaviin lainatappioihin. Sen vuoksi syntyivät mm. USA:n, Suomen ja Irlannin pankkikriisit.

    Nyt alkaa vuorostaan pankkien yhteysvietti valtiota kohtaan kasvaa. Pnkkikriisin vuoksi yksityiset sijoittajat uhkaavat menettää rahansa ongelmalainojen vuoksi. Se merkitsisi kuolinkelloja koko kapitalismille. Yksityinen omistusoikeus riistotuloihin on kapitalismin sydän, sielu, veri ja henki. Sen menetys merkitsee pahempaa kuin kuolema tai helvetti. Niin ei saa tapahtua.

    Pelastuksen tarjoaa valtio. Valtio työntää miljoonat kätensä veronmaksajien (siis köyhien ihmisten) taskuun, ottaa sieltä rahat ja ostaa niillä ognelmaluotot pois pankeilta, siis pääomien sijoittajilta, jolloin pankkien ja sijoittajien toiminta muuttuu jälleen kannattavaksi. Jos jonkin valtion verorahat eivät tähän yksin riitä, EU pakottaa kaikki jäsenvaltionsa osallistumaan roskalainojen ostamiseen mistä maasta tahansa.

    Sen jälkeen roskalainoista ja niiden mukana mahdollisesti tulleesta kiinteästä omaisuudesta tehdään roskapankki. Roskapankille annetaan nimeksi Arsenaal, Sponda tai Solidium. Niistä tehdään reaaliomaisuutta hallinnoivia yrityksiä. Koska lainoja ei enää ole, yhtiöt ovat taseiltaan terveitä, joten ne liitetään pörssiin. Niiden osakkeet myydään yksityisille sijoittajille edullisesti. Näin on valtio kihlautunut pääoman kanssa ja antaa vastarakkautta adrenaliinia pursuavalle yksityiselle sijoittajalle. Se tietää joskus taas valtiolle lisää lainoja ja matalia korkoja. Orgasmi on molemminpuolinen ja saman aikainen Valtion ja Pääoman välillä, mutta…

    Tuota avioliittoa uhkaa vaara kummankin rakastavaisen taholta. Pankin taholta uhkaa lama ja talouden kaaos. Kasvu pysähtyy, kauppa ei käy ja ongelmaluotot lisääntyvät ja pakkohuutokauppojen meklarin vasara heiluu tiuhaan tahtiin. Työttömyys kasvaa ja reaalitaloudenkin lainantarve vähenee.

    Morsiammen kädet kahmivat työttömien taskussa tyhjää. Mistäs nyt korkorahat korruptiolainoihin? Pitää vielä pyytää pankeilta lisää lainaa koronmaksua ja lyhennyksiä varten, ja samalla takuu-tukea EU:n jäsenmailta, jotta lainaa ylipäätään saataisiin. Phinta on vielä kansanjoukkojen kiukustuminen valtion loputtomaan veronälkään, sosiaalistien järjestelmien alasajoon, terveyspalveluiden heikennyksiin, kouluolojen huonnonuksiin ja eläkkeen maksuja uhkaavaan lopetukseen. Ilmariset kun ovat sijoittaneet eläkeläisten rahat pankkien sijoitusrahastojen kautta konkurssin partaalla olevien valtioiden velkakirjoihin.

    Kapitalismin perheonnelle uhkaa käydä kuin hevoselle, joka juuri oppi olemaan syömättä, mutta heitti samalla hetkellä henkensä.

  3. Heikki Typpö Vastaa

    Miksi Timo Soini ei puhu mitään

    Kokoomus on umpikujassa, kepun eväät ovat loppuneet jo ajat sitten, mutta Timo Soini on hiljaa, vaikka historiallinen tilanne tarjoaa hänelle kungastietä. Miksi? Vai onko niin, että Timonkin takki on tyhjä. Persujen vaalivoitto vaatii juuri nyt, kun Irlanti nostaa kätensä pystyyn, Soinin linjanvetoa. Nyt ei pitäisi maisterijätkää hirvittää. Perussuomalaisten uusi tähdenlento, Markku Uusi-Paavalniemi, vetää tai veti hiljattain linjaa Talousdemokraattisen puolueen sivuilla seuraavasti:

    ”Suomen valtio ei saa lähteä romahtavan järjestelmän takuu- ja sitä kautta maksumieheksi. Mikäli pankki ajautuu nykyisen lain määrittelemiin vaikeuksiin, voi Suomen valtio puuttua siinä vaiheessa tilanteeseen ja ottaa pankkitoiminnan johdettavakseen. Uusia valtiota ja sitä kautta Suomen kansalaisia sitovia lakeja ja vastuita ei tarvita. Tuleva romahdus on ollut jo pitkään ilmeinen ja laskettavissa. Asunto-, kiinteistö- ja osakekupla on Suomen päättäjien ja eläkevarojen hallinnoijien toimesta jätetty huomiotta, ja miljardeja on tämän johdosta jo hukattu. Lisätappioita on turha virheellisillä lakipäätöksillä kansalaisille tuottaa.”

    Perussuomalaisten kurlingkiekolla on sellainen liukumalinja, että se klikkaa kyllä porvarijoukkueen murikat kauas ympyrästä, eikä siinä paljon harjamiehiä tarvita. Nuo Uusi-Paavalnimen tavoitteet ovat niin kovat, että ”työväenliikkeellä ilman sosialismia” alkaa strategiapalaverit olla ajankohtaisia. Vanhan työväenliiken, ”con sosialismo”, kannattaisi entisen kansanrintaideologian nimissä tarjota reilua apua ja tukea tässä tilanteessa Soinille. Perussuomalaiset ja vasemmisto eivät sittenkään kalasta samoissa vesissä. Jos hyvin käy, niin saalista riittää molemmille seuraavissa eduskuntavaaleissa.

    Onhan se kohtuutonta, että tällaisessa tilanteessa poliittinen linjanveto jätetään Jyrki Kataisen kaltaisen nuorukaisen varaan. Luulen, että Elinkeinoelämän Keskusliiton Sixten Korkmankaan ei pysty tässä tilanteessa neuvoillaan pelastamaan Kataista ja päähallituspuolue kokoomusta umpikujasta. Pelkään, että Suomi-laiva ajelehtii ohjauskyvyttömänä myrskyävällä merellä.

  4. i.g. Vastaa

    PALAUTA RAHAT TYTTÄRELLENI!!

    TEILLE SAA TULLA??
    KYSYN NE RAHAT SITTEN LAPSILTASI.

  5. pentti stranius Vastaa

    Parahin I.G.,
    Tyttäresi runo oli Elämäntarina 3 / 2010 palstoilla.
    Hänelle siitä maksettiin, tietenkin, kun lupasin – heti sen jälkeenn kun runo öehdessä julkaistiin. Pahoittelen, että maksu (kuten yleensä) tapahtuu vasta jutun julkaisemisen jälkeen.
    ps. yleensä Elämäntarina ei maksa kenellekään, koska lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin.
    Poikkeustapauksessa lupasin maksaa tyttärellesi (omista rahoistani) ja niin myös tein.
    Viestisi tällä listalla siis täysin asiaton. Nyt sen vasta huomasin,
    Öisinajattelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.