UUSI JA VIIME VUOSINA UUDISTUNUT KULTTUURIVIHKOT on julkaissut vuoden 2011 eka TEEMANUMERON ”Laman lapset”. Näin edu-vaalien lähestyessä kannattaa lukea, paljon vinkkejä siitä, missä Suomessa mennään. Olin itsekin numeroa tehtäessä mukana (ja tietenkin jäävi!), muun muassa seuraavilla teeseillä:
Marxilaisen terminologian mukaan ryysyköyhälistö (Lumpenproletariat) on proletariaatin liepeillä kasvava nälkiintynyt, asunnoton ja työtön kurjalisto. Asemansa vuoksi sillä ei voi Marxin mielestä olla samanlaista luokkatietoisuutta ja roolia kuin työväenluokalla, mutta sitäkin enemmän ongelmia ja erilaista kärsimystä. Marx ja Engels analysoivat ryysyköyhälistöä esimerkiksi Ranskan vallankumouksen ja Pariisin kommuunin yhteydessä.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ylpeili pitkään sillä, että tämä nälkiintynyt kurjalisto on saatu maasta ja katumaisemista hävitettyä. Nyt se näyttäisi tekevän paluuta. Kasvavat leipäjonot ovat näkyvä seuraus ilmiöstä.
Ryysyköyhälistön uudelleensyntymistä voi ennakoida monilla mittareilla, jotka ovat jo arkipäivää.
1.Köyhyys, syrjäytyminen ja työttömyys ovat alkaneet periytyä, sosiaalisessa mielessä. Suomalaisissa kaupungeissa kasvaa slummiutuvia asuinalueita, missä tätä nykyä kohtaavat niin yhteiskunnasta syrjäänlyödyt ja köyhimmät suomalaiset kuin ulkomaalaiset maahanmuuttajatkin, usein pakolaiset. Kokonaiset perheet elävät sosiaaliavun turvin – ja jopa ilman sitä.
2.Kasvavat tuloerot kasvattavat luokkaeroja, jolloin kaikista heikoimmassa asemassa olevat velkaantuvat ja putoavat ryysyköyhälistön marginaaliin – lopulta sosiaaliavun ja kaiken terveydenhoidonkin ulottumattomiin. Kun kiinnikkeet viralliseen yhteiskuntaan katkeavat, syntyy uusi, ns. toisen yhteiskunnan elämäntapa. Tämä marginaali elämäntapa korreloi hyvin käsitteen ”negatiivinen (tai käänteinen) kansalaisyhteiskunta” kanssa. Se tarkoittaa slummiutumista, jengiytymistä ja usein kriminalisoitunutta elämäntyyliä, sen ihannointiakin. Muotoutuu maaperä, joka on altis rasismille, mafian kaltaisille rikollisryhmittymille tai terrorismille.
3.Luokkayhteiskunnan paluun myötä ryysyköyhälistöön ajaa yhä enemmän ns. sosiaalinen perimä: sukupolvien mittaisessa syrjäytymisessä luokka-aseman vaikutukset (”toisen yhteiskunnan” marginaali elämäntapa, epäonnistuminen, huono-osaisuus, pitkäaikaistyöttömyys) alkavat näkyä jo varhaislapsuudessa. Uusien tutkimusten mukaan tuloerot ilmenevätkin jo sikiövaiheessa (esim. sikiön painonmittaukset), lasten mielenterveysongelmissa ja lapsuuden harrastuksissa. Niin liikuntakulttuuri kuin ruokatottumukset erilaistuvat hämmästyttävän varhain. Koulutus ja sen puute eriarvoistaa nuoret sitten jatkossa, jolloin ryysyköyhälistöönkin voidaan ajautua yhä nuorempana.
Joensuun virallinen Öisinajattelija