Palaan vielä Brysselin matkaani, koska pahasti rakoilevassa Belgiassa (joka ei saa kansallisuuskiistojensa vuoksi yms edes omaa hallitustaan pystyyn alle puolessa vuodessa, hehheh) panin merkille, että Suomen asema EU-kartalla on nyt toinen. Syyn tietänette? Se on huhtikuun vaaleissa – siinä, että ”Suomen kansa äänesti väärin”. Perussuomalaisia.
Diplomaatteja närästää
Perussuomalaisten ei tarvitse mennä edes hallitukseen: EU- ja ulkopolitiikan muutos on tapahtunut pelkällä äänivyöryllä. Olisiko se demokratiaa? Kuukauden aikana – huhtivaaleista tähän päivään maailman lehdistö on kirjoittanut Timo Soinista ja perussuomalaisista noin 1700 isompaa artikkelia. Tuohon ei pystynyt edes UKK-YYA-Kekkonen, joka hoiti 1975 maailmandiplomatian liennytyskisat Finlandia-taloon. Silloin Euroopan rajat määriteltiin ikuisiksi – ja päätös kesti 15 vuotta. Kuinkahan kauan EU?
Suomen Bryssel-edustustossa , Rue des Trevesillä, sain kuulla, että Suomea on alettu pitää EU-häirikkönä; me alamme tavallaan samastua ”laiskoihin luikureihin” ja ”EU-vapaamatkustajiin” Kreikkaan ja Portugaliin, koska emme halua auttaa pankkeja pois pinteestä. Kukaan ei maininnut globaalia pääomaa ja finanssikeinottelua. Diplomaatit olivat vain muuten näreissään Suomen menetetystä maineesta, jonka hylkiö on Timo Soini ja ne 39 kansanedustajaa, jotka häiriköivät Suomen vaaleissa. Nyt kuulemma kestää vuosia palauttaa tuo maine mallioppilaana. Jos yksikin maa, vaikkapa Kreikka erotetaan, tai Portugali eroaa rahaliitosta, EUn rakoileminen alkaa. Tämänkin kuulin EU-komission käytävillä, epävirallisesti tietenkin. Kukapa EU-virkamies tai kunnollinen tullimies haluaisi näinä vaikeina aikoina esiintyä omalla nimellään. SE on kovan ytimen ”mafiaa”, tottakai. Ja kun olen hieman opiskellut maailmanhistoriaa, on helppo todeta: ”Timantit ovat ikuisia, eivät imperiumit”. EU-komission vessan seinältä luin toisenkin mielenkiintoisen graffitin. Se kuului:
”Spain is only a Country, Catalonia is a Nation. What about EU?” / ”Espanja on pelkkä maa, Katalonia kansakunta. Entä EU?”
Ulkopolitiikka ja EU-politiikka on jo nyt muuttunut kaikkialla Euroopassa ”nationalistisemmaksi” (huom. lainausmerkit). Suomessakin, pitkälti perussuomalaisia myötäillen .
Hallitusjallitus
Ja hallitusneuvottelujen tuloksena oppositiossa voi kohtapuoliin olla parhaimmillaan kolme aika lailla EU- ja NATO-vastaista puoluetta: Keput, persut, vasurit! Jos siis vasurit eivät käännä takkiaan.Jos olisin Paavo Arhinmäki tekisin tässä vaiheessa ns. mustajärvet!
Ja kun vielä hallituksen kakkospilari eli SDP on osittain NATO-vastainen, Suomi ei todellakaan uskalla kokoomuksen johdolla nostaa kysymystä NATO-jäsenyydestä. Natottaja-stubbilaisten hegemonia horjuu kovasti!
Itse asiassa herääkin kysymys: Kuinka Alexander Stubb voi jatkaa ulkoministerinä, kun eduskunnassa on – perussuomalaisten vaalivoiton myötä – suht selvä EU- ja NATO-vastustajien enemmistö? Eikö demokratia toimi, eikö opposition ääni kuulu? Erkki Tuomiojalle kuuluu ulkoministerin pesti, tottakai. Kansahan on aina toistuvasti sanonut NATOlle EI. Tosin sitä yritetään opastaa äänestämään oikein, kuten Portugali-paktinkin suhteen. Aina yhtä huonolla menestyksellä.
Joensuun virallinen Öisinajattelija