Kontiolahden Varparannan leirikeskuksessa – Höytiäisen järven rannalla – oli viikonloppuna 24.-25. 9. koolla pieni, mutta pippurinen porukka erilaisia vasureita (vai vieläkö termiä ”vasuri” voi käyttää, jotta ei vihapuheesta syytettäisi?).

Sateinen syyssää vain valitettavasti karsi osallistujajoukkoa, sillä vasurien suosio on ollut Pohjois-Karjalassa hurjassa nousussa. Viime eduskuntavaaleissa kannatus kasvoi peräti 69 % edellisiin vaaleihin verrattuna. Lähellekään sellaisia lukuja ei missään muualla Suomessa päästy! Noh, totuuden nimessä on sanottava, että vasuri-äänestäjiä oli kuitenkin vain muutama tuhat – ja suurin ansio kannatuksen kasvusta kuulunee Pohjois-Karjalan aktiivisille vasemmistonuorille!

Tattikeittoa, saunomista…ja vähän Anna Kontulaakin

Niin, viikonloppuna Kontiolahden osasto järkkäsi pohjoiskarjalaisille vasemman laidan kulkijoille perinteisen ”rantakala-illan”, saunan & majoituksenkin haluttaessa. Piirin puuhamies Tuomo Tormulainen oli tosin vaihtanut rantakalan tattikeittoon, mutta kukaan ei valittanut. Tuomon keräämät herkkutatit, leipomat sämpylät ja lisukkeetkin maistuivat kaikille. Kiitos muustakin ylöspidosta!

Asiaakin kuultiin. Paikalle oli kutsuttu alustajiksi Työeläkevakuuttajien edustaja Pentti Kadenius ja kansanedustaja Anna Kontula. Puheenvuorot olivat hyvin vapaamuotoisia ja herättivät runsaasti keskustelua; Kontulan esittämiä ajatuksia pohdittiin iltamyöhälläkin. Erityisesti jäi mieleen Annan puuhaama uudentyylinen sosiaalikeskus Tampereelle. Se on tarkoitettu yhteiskunnasta syrjään ja uloslyödyille ja oikeudettomille, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille. Tässä Anna jatkaa hienosti sitä köyhän kansan oikeuksien puolustamista, mitä harjoitti esimerkiksi Marjatta Stenius-Kaukonen, niin ikään Tampereella.

Varparannan leirikeskus, jonka mökkimajoitukseen mahtuu nelisenkymmentä henkeä (telttoihin vaikka kuinka paljon!), on loistava paikka kesäisille ja syksyisillekin kokoontumisille. Joensuusta sinne on matkaa 35 kilometriä. Höytiäisen järvimaisema on aivan upea, aaltojen loiske tai sateen ropina mökin katossa rauhoittaa kummasti. Marja- ja sienimaastot ovat käden ulottuvilla. Myös saunaosasto on passeli ja tarkoitettu nautiskeluun. Kunnon puulämmitteinen wanhan ajan sauna ja järvessä uiskentelu tekevät niin raukean olon, että toinen olut- tai viinipullo saattaa jäädä jopa avaamatta!

Rauhoittuminen, yhdessäolo tai vaikkapa vetäytyminen hiljaiseen retriittiin pitäisi olla näinä aikoina jokaisen stressatun työttömän tai ylityöllistetyn kansalaisoikeus. Varsinkin jokaiselle kiireiselle (tai kiirettä imitoivalle?) kansalaiselle, myös kansalaisaktivistille, se tekee niin sanotusti gutaa!. Aina ei tarvita edes kiivaita keskusteluja ja kannanottoja markkinatalouden kurjuudesta, globaalikapitalismin syöksykierteestä…

Joensuun virallinen Öisinajattelija