Alavilla mailla hallanvaara on televisiosarjojen alalla reipas kilpailija Karjalan kunnaille.
Karjalan kunnaat on jo katsottu ja käsittämättömän stereotypiaksi ja kerronnaltaan myös junnaavaksi havaittu. Tai ainakin Öisinajattelijan mielikuvissa. Karjalan kunnailla on – hyvillä näyttelijöillä kuorrutettu ja silti – täysin pilattu Karjala-stereotypia. Olen elänyt Joensuussa, siis Kontiolahden Pölösen elokuvakylän naapurissa jo 18 vuotta. Täysikäisyyden. Olen joutunut kokemaan Pölösen RALLIRAIDAN ja nyt KARJALAN KUNNAAT, siis maksimiversion karjalaisuudesta. Elokuva ei voi RALLIRAIDASTA paljon alemmaksi mennä, mutta televisiosarja pystyy vielä pahempaan. Jopa ammattilaisten käsissä.
Kertaan. Mitään surkeampaa Karjala-typioita kuin Karjalan kunnailla en ole nähnyt. Jokainen puska- ja kyläteatterin ”kivenpyörittäjien kyläkin” hakkaa Karjalan kunnaat. On käsittämätöntä, kuinka tämä ”karjalaisuus” vielä jatkaa televisiossa, kuinka karjalaisuus voidaan saada niin alas kuin kunnailla. Sarjassa ei ole hitustakaan nykyelämänmenoa tai nyky karjalaaa, ei missään muodossa, vaikka sellaista imitoidaan. Ei mitään siitä, edes pienestä realismista, missä itärajalla eletään. Karjalan kunnaiden romantismissa ja tekoreippaassa elämänmenossa ei ole rahtuakaan siitä problematiikasta, mitä täällä koemme. Jokaikinen vähäpätöisenkin itärajan ongelma – työttömyys, mielenterveys, muuttoliike – on vesitetty ja naurettu olemattomiin. Eikä Karjalan kunnailla ole edes elokuvaa, hitustakaan. Puhun nyt taiteesta, elokuvakielestä.
Sanon näin, koska itsekin pohjalaisena Joensuun maahanmuuttajana, JUNANTUOMANA koen karjalaisuuden paitsi iloisena ilmiönä, myös ”ne toiset” (=minut) poissulkevana sisäänlämpiävänä itseriittoisuutena. Joku professori, en kerro kuka, mutta Joensuun yliopiston perustaneena, on sanonut, että karjalaisuus on mielentila: karjalainen on se joka tuntee olevansa karjalainen. Jaahas! Ja minunkin äitini oli vepsäläinen.
Hieno periaate, mutta ….
Kirsi Liimataisen ohjaama minisarja ALAVILLA MAILLA HALLANVAARA on aivan toista maata kuin KARJALAN KUNNAILLA.
Voi tietysti olla että ALAVILLA MAILLA olen kotonani, Pohjanmaalla. Silti väitän, että pienistä (elokuvallisista) puutteista huolimatta sarja painii aivan eri sarjassa kuin KARJALAN KUNNAAT.
Eläköön Pohjanmaa!… siis fiktiivinen. Ja pieni vinkki: ennen sarjan katsomista voisi lukea vaikka Antti Tuurin POHJANMAAN. Siitä ei romaanikirjallisuus parane, Pohjanmaa tokene! Tuurin romaani on maailmankirjallisuutta ja lähellä sitä mitä suomal kirjallisuus on sodan jälkeen aikaansaanut. Pistän sen reilusti Hannu Salaman SIINÄ NÄKIJÄ MISSÄ TEKIJÄ rinnalle. Jaa noh, ehkä liioittelen, pohjalaisena.
ps. tätä kirjoittaessa olen nähnyt ALAVILLA MAILLA HALLANVAARA-sarjasta vasta pienen otoksen… Palaan asiaan jos tarvetta…l
Joensuun virallinen Öisinajattelija