Liikenneministeriön on tuettava VR:n toimintaa, ei heikennettävä sitä. Liikenneministeri Anne Bernerin kaksoisstrategia heikentää VR:n ja koko raideliikenteen nykytilaa ja tulevaisuutta.

VR:n henkilö- ja tavaraliikenteen kilpailuttamisen vauhdittaminen ei ainoastaan välitä EU:n linjauksia, siinä on nähtävissä ministeri Bernerin henkilökohtainen ote. Henkilöostoliikenteen lopettaminen useilla rataosuuksilla on myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta kestämätöntä. Rataliikenteen kerran loputtua sen uudelleen käynnistäminen on vaikeata.

Hallitus leikkaa henkilöliikenteen tukea erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Joensuusta pohjoiseen kulkeneiden junien, Savonlinna–Parikkala ja Jyväskylä–Seinäjoki-ratojen henkilöliikenne lopetettiin.

Nykyhallituksen infralinjaukset kulkevat siis kumipyörillä, eivät kiskoilla. Linjausta perustellaan edellisen hallituksen liikennepoliittisilla ohjelmilla, jotka panostivat kiskoliikenteeseen. Edellisen hallituksen toimet yrittivät varovasti kuroa umpeen jo vaaralliseksi muodostunutta ratojen peruskorjausvelkaa, jota jäi edelleen runsaasti.

Ministeri Bernerin esiintyminen Helsinki–Tallinna-ratayhteyden puuhahenkilönä on hänelle turvallinen vaihtoehto ”edistää” rataliikennettä. Hanke on mahdollisimman virtuaalinen, siitä ei ole toteutumisen pelkoa kymmeniin vuosiin. Olisi toivottavaa, että liikenneministeriö tuntisi huolta ratayhteyksien puutteesta kuivalla maalla.

Pääkaupunkiseudulta itään on maakuntakaavoissa itäisen Rantaradan linjaus, kiskot puuttuvat. Ne vahvistaisivat osaltaan Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä mahdollistaessaan asumisen ja työnteon edellytyksiä itäisellä Uudellamaalla ja eteläisessä Kymenlaaksossa. Joukkoliikenneinvestoinneilla on keskeinen asema kestävän kasvun käynnistämisessä, kuten viisi työntekijä- ja työnantajajärjestöä yhteisessä kannanotossaan toteavat (HS 13.1.).