Sanotaan, että Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.*
Suomen tavoitteet ovat hyviä, mutta ne eivät riitä alkuunkaan. Hallituksen ilmastotavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia, varsinkin kaikilla hallituspuolueilla tämä oli ykkösteemana. Nyt uudessa budjettiesityksessä ei päästy sellaisiin tavoitteisiin, että niitä voisi kehua.
Tietenkään – niin tietenkään Suomi ei voi yksin kaikkea hoitaa, kun nuo muut … Nyt on alkanut pudotuspeli lähinnä USA:n ja Kiinan välillä, kumpi pitempään voi sulkea silmänsä ilmastonmuutokselta ja jatkaa niin pitkään entiseen malliin, kuin mahdollista. Molemmat maat kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksesta, Kiinassa on vaikea hengittää monilla alueilla ja Amerikka kärsii tulvimisesta ja hurrikaaneista sekä kuivuudesta.
On käsittämätöntä, että vaikka Amerikassa vahingot ovat miljardien luokkaa, päästöjä ei pyritä vähentämään, vaan ilmastonmuutokseen pyritään sopeutumaan. Rakennetaan rantapengerryksiä rannikkokaupunkeihin ja korotetaan asuintaloja. Tämä kaikki ei ratkaise ongelmaa, vain siirtää tuomiopäivää kauemmaksi. Tässä käy kuten niin usein – sitä saa, mitä tilaa.
Milloinkahan ihmisten sietokyky sitten loppuu? Ilmastonmuutos koskettaa jo varakkaitakin, huonolla tuurilla myös he menettävät omaisuutensa. Vakuutukset eivät enää korvaa kaikkia vahinkoja ja vakuutukset muuttuvat niin kalliiksi, ettei niitä voi enää rannikkoseudulla ottaa. Muuttaminen toiselle alueelle on ainoa vaihtoehto, mutta ilmaista ei sekään ole. Köyhistä ei tietenkään kukaan ole kiinnostunut, paitsi toiset lähes yhtä köyhät. He ovat inhimillisiä ja auttavat toinen toisiaan. Näin sinnittelevät ihmiset, joilla ei ole vaihtoehtoja.
Mutta Yhdysvaltojen presidentillä oli kanttia tulla YK:n ilmastonkokoukseen ”piipahtamaan” 14 minuutiksi. Ensin Yhdysvallat oli ilmoittanut jäävänsä pois kokouksesta. Kun Greta Thunberg piti vaikuttavan puheenvuoronsa maailman päättäjille, Trump oli jo lähtenyt kokouksesta, mutta oli tietysti onnistunut varastamaan huomiota: ”Ooh, Trump on tullut ilmastokokoukseen, vaikkei hänen pitänyt tulla, ooh…” Se oli tietysti Trumpin tarkoitus.
Meilläkin media nuolee Trumpin jalkoja. Yle esitti seuraavana päivänä aamun uutisissa vain pienen pätkän Gretan puheenvuorosta, ei joka uutisissa sitäkään. Ilta-Sanomissa Gretan vihaisista kasvoista oli vain pieni kuva, kun sen sijaan Trumpin ja YK:n pääsihteerin Guterresin myhäilevät kasvot ja kättely täyttivät koko aukeaman. Sillä lailla! Kaiken huipuksi Amerikan presidentti kehtaa pilkata nuorta 16-vuotiasta tyttöä, joka on ahdistunut ilmastonmuutoksesta. Greta vaikuttaa englannin kielen taidoillaan ja tietämyksellään niin älykkäältä, että hän hyvin kestää vertailun kehen tahansa poliitikkoon, vaikka Lasse Lehtinen Ilta-Sanomissa väitti, että ”Greta ei voi olla kovin hyvin perillä ilmastotieteen monista ristiriitaisistakin väittämistä”*. Kun jotkut asiat ovat vaikeita ja ne halutaan kieltää, kun jotain pitäisi tehdä, haetaan ristiriitaisuuksia ja vastakkainasettelua. Onko Lasse Lehtinen itse hyvin perillä ”ilmaston monista ristiriitaisistakin väittämistä”? Mihin ristiriitaiseen väittämään hänen mielestään kuuluu viimeinen uutinen Alppien jäätiköiden sulamisesta ja kyläläisten evakuoinnista valuvien jäätiköiden tieltä?*
Greta Thunberg on oikeassa siinä, että vain puhutaan ja puhutaan, mutta mitään ei tehdä. Lentomatkailu on vain lisääntynyt. Kuinka paljon lentomatkoja tarvittiin yhtä YK:n ilmastokokousta varten? EU:n maatalouden päästöt ovat kasvaneet. Siitä huolimatta Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui jäsenmaiden vapaaehtoisuuden puolesta ympäristötoimissa, kun maatalousministerit pohtivat Helsingissä, miten maatalouden ilmastopäästöt saataisiin kuriin.* Hengittävätkö Perussuomalaiset Kepun niskaan? Ei kuulosta kovin uskottavalta tämä hallituksen ilmastopolitiikka – miksei uskalleta tehdä kunnon lainsäädäntöä, ihmisethän eivät yleensä tee mitään vapaaehtoisesti.
Kaikilta puuttuu suunta, mitä pitäisi tehdä ja siis mitään ei tehdä. Poliitikot ovat huolissaan lähinnä omasta uudelleenvalinnastaan.
Ratkaisuja ja keinoja kyllä löytyisi, jos niitä haluttaisiin käyttää. Netflixin Ilmastojärjestelmän häiriöt on mielenkiintoista katsottavaa. Ohjelma kyllä valottaa sitä, mitä on tapahtumassa ja ohjelman loppupuolella esitellään keinoja, joilla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Keinoja on monia, mutta monen kohdalla sanotaan, että kyseinen keino ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa. Siis kyse on siitä, kuka maksaa.
Pari yksinkertaista keinoa on ainakin: Miksei jätetä peltoja kyntämättä? Ohjelmassa väitettiin, että pellot sitovat silloin hiilen maaperään ja tuotto on loppujen lopuksi yhtä hyvä, ellei parempi. Joku viljelijä Amerikassa oli 40 vuoden viljelijäkokemuksen jälkeen alkanut toimia näin.
Miksei Suomessa istuteta puita kaikille jouto- ja kitumaille? Tämä pitäisi säätää lailla. Siellähän ne puut olisivat jo 50 vuotta kasvaneet, jos kaikki pakettipellot olisi 70-luvulla metsitetty. Jos huoltovarmuutta ajatellaan, saadaanhan puut kaadettua ja pellot uudelleen käyttöön.
Miksei koko Suomen kehitysapua käytetä kokonaisuudessaan Afrikan aavikoiden metsittämiseen? Jos puiden istuttaminen sinne on mahdollista, niitä pitäisi istuttaa. Ei ole tarkoitus kustantaa järjestöjen toimintaa, vaan parantaa ihmisten elinolosuhteita.
Netflixin ohjelmassa Ilmastojärjestelmän häiriöt ei kuitenkaan puhuta juuri muusta kuin sopeutumisesta, päästöjen vähentämisestä ei puhuta. Sehän tarkoittaisi elämäntavan muutosta. Ehkä tarvitaan se Tipping-Point, kääntöpiste, jolta ei ole paluuta, jolloin ihmisten on pakko toimia. Tosin sitä ennen se merkitsee suurelle osalle maapallon väestöstä kärsimystä ja kuolemaa, ilmansaasteita, hengitysvaikeuksia, merenpinnan nousua, tulvia, myrskyjä, kuivuutta, metsäpaloja, vesipulaa ja nälänhätää – sitä se merkitsee jo nyt. Siihen pisteeseen ei ole kuitenkaan aikaa viittätoista vuotta, kiihtyvällä ilmastonmuutoksen tahdilla siinä pisteessä ollaan muutaman vuoden kuluttua.
Kauppalehdessä kirjoitetaan, että metsäpohjaisesta bioenergiasta ei ole fossiilisen energian korvaajaksi, lehden mukaan näin sanoo kansainvälinen tutkimusryhmä. Tutkijat vaativat luopumista hiilineutraalisuuden käsitteestä. ”Biopohjaisesti tuotetun energian hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiamäärää kohden selvästi jopa pahinta ilmastosaastuttajaa, kivihiiltä, suuremmat”, tiedotteessa sanotaan.*
Ilmeisesti pitää antaa metsän kasvaa ja korjata vain täysikasvuista puuta ja sitäkin säästeliäästi. Olisiko jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmä hiiltä enemmän sitova menetelmä? Näistä pitää keskustella ja valtiovallan pitää ohjata metsänomistajia, tarvittaessa pakolla.
Suomihan on pitkä maa ja muuallakin halutaan asua kuin Etelä-Suomessa. Rakennetaan nopea junarata suoraan etelästä Suomen keskeltä pohjoiseen nelostien viereen, Kemijärveltä vielä pohjoisemmaksi Lappiin, aina Nuorgamiin asti. Lisäksi rakennetaan viereen toinen junarata, joka poimii matkustajia lähialueilta ja toimii lähiliikenteen väylänä. Junarata tietysti aidataan, ettei tapahdu porovahinkoja. Poroisännille vakuutetaan, ettei ellei näin toimita, jäkäliköt ja sen mukana heidän elinkeinonsa katoaa ilmansaasteiden mukana. Kotimaiset ja ulkomaiset turistit pääsevät nopeilla junilla suoraan Lappiin, kun sinne on nyt niin paljon investoitu. Lentomatkailu ei voi olla vaihtoehto, ellei todella puhtaita polttoaineita keksitä nopeasti, eikä näin varmasti tule tapahtumaan. Näin saadaan myös tavaraliikenne raiteille.
On järkyttävää, että nuorten pitää ajaa ilmastoasioita. Puhutaan paljon ilmastoasioista, jopa niin paljon, että se alkaa kyllästyttää. Konkreettiset päätökset puuttuvat. Niitä ei voi enää odottaa, niitä pitää vaatia.
Tavataan joukolla perjantaina ilmastomielenosoituksessa eduskuntatalon edessä kello 10 -14!
*Wikipedia: Hiilineutraalius
*Kansan Uutiset Blogi Feministipistoja: Miehet jotka vihaavat nuoria naisia, Johanna Pakkanen
*Helsingin Sanomat 25.9. Osa Mont Blancin jäätiköstä on vaarassa romahtaa
*Yle Uutiset 24.9. Euroopan maatalouden ilmastopäästöt kasvussa, Suomi perää silti vapaaehtoisuutta ympäristötoimiin – Leppä: ”Jäsenmaille enemmän liikkumavaraa”
*Wikipedia: Tipping points in the climate system
*Kauppalehti 24.9.201915: Metsäpohjaisesta bioenergiasta ei ole fossiilisen energian korvaajaksi