Natoon liittymisestä keskustellaan taas. RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds nosti presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa Nato-kysymyksen jälleen esille, niin kuin se joka vaaleissa nostetaan esiin. Nils Torvaldsin mielestä asiasta keskustelua on vältetty ja siksi ”mielipiteet ovat kansan keskuudessa mitä ne ovat”. No, keskustellaan nyt sitten. Ei kansa mitään tyhmää ole, jos se on tähän mennessä suhtautunut varauksellisesti Nato-jäsenyyteen ja luottanut enemmän omaan puolustukseen. Tiedämme kyllä Venäjän varustautumisen ja suuret varuskunnat rajan takana ja venäläisten lisääntyneen kansallismielisyyden. Jos Nils Torvalds tietää vielä joitakin muita seikkoja Nato-jäsenyyden tueksi, jotka eivät ole yleisessä tiedossa, ne olisi syytä kertoa kansalle.
Myös amerikkalaiset ovat hyvin kansallismielisiä, eikä siinä nähdä mitään pahaa. Jo ala-asteella lapset vannovat valan Yhdysvaltain lipun nimeen. USA:n puolustusmenot ovat tähtitieteelliset ja moninkertaiset Venäjän puolustusbudjettiin verrattuna. He myös käyvät sotia Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Somaliassa ja vartioivat meriä Aasiassa ja Etelä-Kiinan merellä ja kaikki tämä ”demokratian ja vapauden puolesta”. Olisi sen sijaan hyvä, että Amerikka saisi demokratian ja tasa-arvon toimimaan edes omassa maassaan ja myös värillisiä kansalaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti valkoihoisten kanssa myös lain edessä. He eivät käy sotaa omalla maaperällään vaan toisella puolen maapalloa ja haluavat laajentaa vaikutuspiiriään Naton kautta myös Suomen maaperälle.
Myös presidentti Martti Ahtisaari pitää liittoutumista tarpeellisena, koska olemme läntinen demokratia. Ovathan Sveitsi, Itävalta ja Ruotsikin läntisiä demokratioita, mutta eivät kuulu Natoon. Eikö siis voi olla läntinen demokratia ja samalla liittoutumaton? Suomi on ainakin yrittänyt olla liittoutumaton, mutta Naton kanssa solmittu rauhankumppanuus- ja isäntämaasopimus sekä asekaupat ovat lähentäneet meitä kohti Natoa, ehkä enemmän kuin moni tietääkään.
Risto Isomeri kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla ( HS 6.11.2017 ), että kansalaisten tietämystä Natoon liittymisen vaikutuksista tulisi lisätä merkittävästi. Hän kaipaa esitettä Natoon liittymisen hyödyistä ja haitoista. Siinä esitteessä pitäisi olla kyllä painettuna se kuuluisa viides artikla: ”… jos tällainen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä … auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai hyökkäyksen kohteiksi joutuneita sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.”
Siinäpä se on sanottu: ”ryhtymällä välittömästi sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi”. Jollekin Naton jäsenmaalle voi olla tarpeellista toimintaa lähettää kirje hyökkääjälle, jossa sanotaan: ”Soo, soo, ei noin saa toimia!” Siinä ei ole yksilöity, miten eri jäsenmaiden pitäisi reagoida. Jokainen jäsenmaa toimisi oman etunsa ja senhetkisen tilanteensa mukaan. Ensin maat tietysti keskustelisivat keskenään ja väittelisivät ja sitten maa olisikin jo vallattu. Nähtiinhän se viime sodissakin, että aika yksin jäimme, ihailevia lehtikirjoituksia kyllä kirjoitettiin. Ainoastaan Saksan kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Niin, että ei se viides artiklakaan mikään ehdoton turva ole. Parasta olisi huolehtia omasta riittävästä puolustuskyvystä ja hyvistä naapuruussuhteista.
Tietysti on hyvä olla tarkkana asioiden kanssa, se ei ole mitään uhkakuvien maalailua, vaan järkevää toimintaa. Juuri siitä syystä on päätetty selvittää lakialoitteen tarpeellisuutta koskien ulkomaalaista maanomistusta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Myös kaksoiskansalaisten pääsy kaikkiin Puolustusvoimien tehtäviin ei tietenkään ole järkevää, Venäjä ymmärtää tämän ja kunnioittaa Suomea.
Tottakai Venäjä varustautuu mahdollisia Naton tukikohtia vastaan, Venäjä on aivan suoraan sanonut, että se ei pidä siitä, jos Suomi liittyisi Natoon. Venäjän linja Suomen liittoutumattomuuteen on selvä, sen sanoi senaattori Aleksei Puskov Kansan Uutisten haastattelussa. Venäjä suhtautuu täysin kielteisesti Naton laajenemiseen. On hyvä, että sanovat suoraan. Mitä me sitten teemmekin itsenäisenä maana, on meidän oma asiamme. Jotkut ihmiset ovat todella pettyneitä, ehkä myös Nils Torvalds, kun Suomi ei ole jo liittynyt Natoon. Heidän mielestään se on nössöilyä, kumartamista itään päin ja pelkuruuden osoitus. Olemmeko siis pelkurikansa, kun emme ole liittyneet Natoon, vai viisaita? Mielestäni tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hyvin pitänyt ovia auki niin itään kuin länteenkin.
Suomea arvostetaan maailmalla ja pidetään luotettavana paikkana sijoituksille ja vaikkapa hybridiosaamiskeskukselle. Suomeen luotetaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa. On Suomen vakauden kannalta parempi pysyä liittoutumattomana ja sellaisen politiikan ulkopuolella, jolla on imperialistisia tavoitteita.
Suomea ehkä vielä tarvitaan sovittelemaan kansainvälisiä kriisejä tai viestinviejänä. Liittoutumattomana olemme uskottavampia. Olemme onnistuneesti osanneet pelata tätä suurvaltojen peliä. Panoksia ei pidä nostaa niin korkeiksi, ettei niitä pysty maksamaan.