Kaikki suuret puolueet ovat nyt julkaisseet vaaliohjelmansa. Itse luin viimeiset viime viikolla. Vaikutelmaksi lukemastani jäi hämillisyys: onko tämä kaikki todellakin tässä?
Toivottavasti ei ole.
Minusta seuraava vaalikausi on niin haasteellinen, että parempaakin analyysiä olisi voinut odottaa. Nyt erityisesti leikkausten ja talouskasvun välinen suhde vaikuttaa erinomaisen ristiriitaiselta.
Suomen keskusta, vaalien todennäköinen voittaja, lupaa seuraavien kahden vaalikauden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. SDP lupaa puolet vähemmän, mutta puolta nopeammin. Pääasialliseksi keinoksi molemmat puolueet esittävät noin 2 prosentin talouskasvun, joka ei kuitenkaan riitä edes ylläpitämään nykyistä työllisyystasoa.
Kokoomus ja perussuomalaiset väistävät tämän ongelman puhumalla vain strategisista valinnoista tai työllisyyttä tukevasta talouskehityksestä ja yrittämisen vapauttamisesta turhalta byrokratialta. Ilmaisumuodot näillä kahdella puolueella ovat niin lähellä toisiaan, että yhdelläkin ohjelmalla olisi varmasti tultu toimeen.
Luvassa on myös leikkauksia.
Kaikkien suurten puolueiden mielestä seuraavalla vaalikaudella täytyy leikata palveluista pois ja tuntuvasti. Keskusta ja perussuomalaiset puhuvat kahden – kolmen, demarit kolmen – neljän ja kokoomus noin neljän – kuuden miljardin leikkauksista. Ja nämä leikkaukset pitäisi pääosin tehdä heti vaalikauden alussa.
Sitä, mikä yhteys esitetyillä leikkauksilla on työllisyydelle, suuret puolueet eivät kumma kyllä lainkaan pohdi. Ne vain olettavat, että kun verotus kevenee ja sosiaaliedut heikkenevät, yritysten tuotteille löytyy kysyntää joko Suomesta tai jostakin muualta.
Itse en ole tälle oletukselle löytänyt juuri minkäänlaista näyttöä. Minusta kyseessä on aivan tavallinen silmänkääntötemppu: ripotellaan suolaa hattuun, sanotaan KILPAILUKYKY, ja nostetaan sen jälkeen TALOUSKASVU hatusta. Eipä silti, tätä samaa temppua on yrittänyt myös EU lähes 20 vuoden ajan.
Mikä ohjelmista sitten puuttuu?
Ohjelmista puuttuu yhteiskunnan perusyksikkö, ihminen. Hänet on korvannut yritys. Kaikki ne palvelut, joita hyvinvointiyhteiskunnassa tuotettiin ihmisille, tuotetaan suurten puolueiden ohjelmissa yrityksille. Ja kaiken tämän suuret puolueet kertovat tekevänsä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Mutta siitähän tässä ei ole kysymys. Tässä on kysymys hyvinvointiyhteiskunnan muuntamisesta sosiaaliliberalistiseksi yhteiskunnaksi. Puolueet asettavat kyllä edelleen hyvinvointipalveluja koskevat tavoitteet, mutta eivät enää ota vastuuta tavoitteiden saavuttamisesta.
Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta sysätään markkinoille.
Erkki Laukkanen