Ensimmäinen puheenvuoroni hyvinvointialueen valtuustokokouksessa käsitteli ulkosaariston terveyspalvelujen saatavuutta.
Poliittisen puheen pitäminen yleisölle, jossa istuu ministereitä, kansanedustajia ja valtuutettuja kaikista puolueista ja ympäri maakunnan, oli melko jännittävää, mutta puhepöntössä puhuminen tuntui helpolta. Kokouksen jälkeen Aki Linden tuli kiittämään hyvästä puheenvuorosta sanoin: ”puheesi oli tämän kokouksen mieleenpainuvin” – se tuntui hyvin merkitykselliseltä.
Puhe on alla kirjoitettuna, sekä katsottavissa you tube -linkistä:
Hyvät kanssavaltuutetut eli yhteistyökumppanit
Kiitos Tarmo Martikaiselle venevertauksesta – tulin todellakin kokoukseen suuren osan matkasta veneellä.
Paidastani löytyy kotisaareni nimi NÖTÖ sekä koordinaatit, mikäli eksyn tämän logistisesti ulkomaan matkaan rinnastettavan kokousreissuni aikana!
Haluan nyt luoda katseet hyvinvointialueemme ja samalla maamme saavutettavuudeltaan kaukaisimpaan kolkkaan – ulkosaaristoon. Todellakin, kokousmatkani tänne Turkuun kestää kolmesta neljään päivään, johtuen yhteysalusaikatauluista. Jopa lappilaiset ovat todenneet minulle Helsingin kokouksissa, että ei meiltäkään noin vaikea ole päästä kokoukseen. Yhtä vaikea on ulkosaaristolaisen käydä lääkärillä.
Tiesittekö, että Saaristomeri on maailman suurin saaristo? ja että Paraisten kunta on maailman saaririkkain kunta ja myös Etelä-Suomen suurin kunta. Paraisilla on 11 000 saarta, liki jokaiselle asukkaallemme riittää siis oma saari.
Vaikka asukasluku on maltillinen, niin vuonna 2020 saaristossa on laskettu käyneet 3 850 000 kävijää, joista puolitoista miljoonaa on yöpynyt saaristossa. Vuodesta 2018 matkailijoiden kasvu on näkynyt yhteysalusliikenteen käyttäjämäärissä yli 50% kasvuna. Me ymmärrämme, että tämä on myös terveydenhuollon haaste.
On tärkeää, että emme unohda päätöksenteossa tätä kaukaista, mutta vilkasliikenteistä nurkkaa, kun suunnittelemme tulevaisuuden palveluita ja strategiaa
Monissa kunnissa on nyt tähtäimessä saada säilytettyä palvelut, jotka ovat tähän astikin olleet. Minä haluan asettaa tavoitteen astetta korkeammalle ja toivon suuresti, että hyvinvointialue korjaisi alueen laitojen kohdalla ne puutteet, joihin kunnat eivät ole aiemmin pystyneet.
Sotepalvelut eivät ole saavutettavissa ulkosaaristossa. Lukuunottamatta kiireellisiä tapauksia – juuri viime viikolla soitin itse helikopterin naiselle jonka nilkka murtui rantakalliolla. Silti – meri antaa ja meri ottaa.
Kiireettömään hoitoon taas pääsee ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, mikäli sattuu saamaan ajan niiden muutaman tunnin sisään, jolloin yhteysalukselta terveyskeskukseen ehtii.
Ilman autoa tai taksia nieluviljelynäytteen ottaminen vuorokaudessa on liki mahdotonta. Mielestäni minimivaatimus saavutettavuudelle on, että nieluviljelyn tai vaikka koronatestin ottaminen onnistuu kautta hyvinvointialueen vuorokaudessa.
Saamissamme strategiamateriaaleissa *saavutettavuus* oli sana, jota sain etsiä materiaalista suurennuslasilla, vaikka kyselyissä saavutettavuus on nostettu laajasti tärkeäksi arvoksi. Sanan *saavutettavuus* löydämme nyt yläotsikon “tuloksellisuus” alta.
Asetelmassa yhdistettynä tuloksellisuuteen tämä hieman särähtää ulkosaariston asukkaan korvaan, se kuulostaa näin aseteltuna keskittämiseltä. Haluan tuoda esiin tärkeän viestin alueemme laidalta – saavutettavuus pitää olla saavutettavuutta kaikille – asukkaille, turisteille, kaupunkilaisille, maaseudun asukkaille, merimiehille
Mielestäni saavutettavuus tulisi siirtää tuloksellisuuden alta asiakaslähtöisyyden alle ja siten muutetaan tulokulmaa palvelujen järjestämisen suhteen.
Nostan vielä esiin strategiaesityksen otsikon – Millainen on hyvä strategia? Vastaukset joita meille tarjotaan kuulostavat minusta enemmän markkinointisuunnitelmalta kuin hyvinvointialueenstrategialta.
Olisin halunnut nähdä kuvauksissa lauseen “Luottamusta herättävä”, sillä sitä nyt kaivataan, luottamusta tähän suureen muutokseen