Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen uudistus on aikamme merkittävin yhteiskunnallinen rakenneuudistus. Siinä missä ennen julkisia toimijoita olivat kunnat, sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät, tulee alueille nyt yksi, iso julkinen toimija, hyvinvointialue. Kyse ei ole mistään pienestä muutoksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi ovat meidän kaikkien palveluita. Jokainen meistä tarvitsee jossain elämänvaiheessa jotain näistä palveluista. Kyse ei siis ole uudistuksesta, joka koskee jotain muuta, vaan tämä koskee sinua ja minua, meitä kaikkia.
Valtioneuvosto kertoo soteuudistus.fi verkkosivuillaan, että uudistuksen myötä hyvinvointialueelle siirtyy liikkeen luovutuksella noin 172900 työntekijää yhteensä 332 kunnasta ja kuntayhtymästä. Kyseessä täytyy olla aikamme suurin liikkeen luovutus. Työskentelen itse sosiaalialalla ja odotan tätä yhteenliittymistä hieman kauhunsekaisin tuntein. Uudistuksen käynnistäminen tuskin menee ongelmitta, mutta mitähän ne ongelmat ovat? Toivottavasti ne eivät näy asiakkaille heikentyneenä palveluna, tai toivottavasti ne ei vie tuhottomasti työntekijöiden aikaa järjestelmien ja systeemien kanssa tappelemisessa.
Sote-uudistus on paitsi rakenteellinen uudistus, jossa tavoitteena on palveluiden laadun parantaminen, niin se on myös naisvaltaisten työpaikkojen uudistus. Nyt meillä on tuhannen taalan paikka parantaa sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaa. Sillä tyly tosiasia on, että alalta valuu pois osaajia ja lisäksi edessä on massiiviset alalta eläköitymiset. Hyvinvointialueiden ensimmäinen tehtävä on miettiä miten pitää kiinni ammattilaisista ja miten heitä saadaan houkuteltua töihin lisää. Siihen tarvitaan muutakin kuin kiitoskortteja. Siihen tarvitaan parempia työehtoja, parempaa johtamista ja siihen tarvitaan rahaa. Alan palkkauksesta on puhuttava suoraan. Sairaanhoitajien, sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden palkat laahaavat perässä vastaavan koulutustason miesvoittoisten alojen palkkojen kanssa. Myös meitä raha motivoi töihin. Joten älä usko sellaista sote-vaalien ehdokasta, joka lupaa nopeaa pääsyä lääkäriin tai joka lupaa laittaa lastensuojelun menot kuriin, jos hänellä ei ole näkemystä, miten varmistetaan sote-alan ammattilaisten saatavuus hoitamaan nämä lupaukset.
Minna Minkkinen
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, joka työskentelee lastensuojelussa