Pekka Ristelä
Sukupuolittunut häirintä ja väkivalta on viime viikkoina noussut entistä vahvemmin julkiseen keskusteluun. #MeToo-kampanjan pysyviä vaikutuksia on liian aikaista arvioida, mutta ainakin nyt näyttää siltä, että tietoisuus häirinnän laajuudesta on lisääntynyt ja asiaan liittyvä vaikenemisen kulttuuri on haastettu.
Suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä keskusteluun on osallistunut näkyvästi muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM, jonka jäseninä olevista naisista melkein puolet kohtaa työssään seksuaalista häirintää. PAM nostaa häirintä- ja väkivaltakokemusten yleisyyden esiin myös tuoreessa Ollaan ihmisiksi -kampanjassa ja osallistuu ravintola-alan kansainväliseen #NotOnTheMenu-kampanjaan.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (ETUC) julkaisi aiemmin tänä vuonna Safe at Home, Safe at Work -hankkeeseensa liittyvän raportin ay-liikkeen strategioista naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan lopettamiseksi. Raportissa tarkastellaan muun muassa häirintään liittyvää tiedotus- ja koulutustoimintaa sekä sitä koskevia kirjauksia työehtosopimuksissa. Kampanjan nimen mukaisesti esillä on myös kodeissa tapahtuvan väkivallan yhteydet työpaikkojen käytäntöihin.
Globaalilla tasolla häirintään ja väkivaltaan työelämässä etsitään ratkaisuja Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa, jossa aihe on valittu yhdeksi vuosittaisen työkonferenssin ensi kesän teemoista. Työelämän kansainvälisistä normeista päättävän työkonferenssin agendalla aihe koskee periaatteessa kaikkea työelämän väkivaltaa, mutta ilmiön sukupuolittuneet piirteet saavat erityishuomion. Myös SAK osallistuu työkonferenssiin ja on jo tukenut väkivalta-aiheen valmistelua Suomen ILO-neuvottelukunnassa.
Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on jo vuosia ollut sitova kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa hallitukset ja työnantajat yhteistyöhön ammattiliittojen kanssa sukupuolittuneen häirinnän ja väkivallan lopettamiseksi. Häirinnän ja väkivallan kriminalisointi rikoslailla on välttämätön lähtökohta, mutta se ei yksin riitä. Kysymys on työelämän ja talouden valtasuhteisiin kytkeytyvästä ongelmasta, jonka ratkaiseminen on nähtävä osana yleistä sukupuoleen perustuvan eriarvoisuuden purkamista.
Pekka Ristelä
Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
Twitter: @PekkaRistela