Annika Lapintie
Eurostat tietää kertoa, että EU-maiden tasa-arvoa mitattaessa Ruotsi vie voiton. Ero toiseksi sijoittuneeseen Suomeen on selkeä.
Yksi mitattu tekijä tuoreessa laajassa katsauksessa on lasten päivittäinen hoito. Kaikissa EU-maissa naiset huolehtivat edelleen lapsista huomattavasti miehiä enemmän. Keskimäärin ero on peräti 24 prosenttiyksikköä. Ruotsissa tilanne on jo lupaava, siellä ero on 6 prosenttiyksikköä. Suomessa luku on 12 prosenttiyksikköä – hoivavastuun jakamisessa riittää siis vielä työtä.
Jos tasa-arvoa halutaan edistää, on valmisteilla oleva perhevapaajärjestelmän uudistus tehtävä perinpohjaisesti. Laiha sopu lihavan riidan päälle ei riitä. Huolta herättää, että hallitus ei ole valmis satsaamaan uudistukseen rahaa, vaan sen on oltava kustannusneutraali.
Äidit käyttävät tällä hetkellä suurimman osan perhevapaista. Pitkät tauot työelämästä johtavat lapsettomiin naisiin verrattuna heikompaan palkkakehitykseen ja työmarkkina-asemaan. Isät käyttävät perhevapaita hämmästyttävän vähän. Isien vapaat ovat lyhyitä, ja liki viidennes isistä ei käytä perhevapaata lainkaan. Lisäksi pienten lasten isät ovat äitejä useammin kokoaikatyössä ja tekevät paljon ylitöitä. Vähäisempi aika lasten kanssa on haaste tasa-arvoiselle vanhemmuudelle ja isän ja lasten väliselle suhteelle.
Tasaisemmasta perhevapaiden jaosta hyötyisivät kaikki. Naisten työmarkkina-asema vahvistuisi ja palkkaerot kaventuisivat. Miesten vanhemmuus vahvistuisi. Vahva suhde molempiin vanhempiin tukisi lasten hyvinvointia.
Vanhempainvapaiden tasaisempaan jakoon päästään parhaiten isille korvamerkityillä vapailla. 6+6+6-mallissa isällä olisi äidin tavoin mahdollisuus kuuden kuukauden mittaiseen vapaaseen. Kolmannen kuuden kuukauden jakson vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla. Miesten ja naisten tasa-arvon kasvattamisen lisäksi perhevapaauudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on perheiden monimuotoisuuden huomioiminen. Perhevapaajärjestelmän on oltava yhdenvertainen esimerkiksi sateenkaariperheille ja yksinhuoltajille. Lisäksi on tärkeää, että vapaajaksoja voi käyttää joustavasti, sillä lapsiperheet elävät hyvin moninaisissa tilanteissa. Hallituksen kunnianhimo tuskin yltää 6+6+6 –malliin asti, mutta isille korvamerkittyjen perhevapaiden on sentään lupailtu pitenevän.
Yksi kiinnostava Eurostatin tasa-arvomittarin osa on päivittäiset kotityöt mukaan lukien ruuanlaitto. Keskimäärin EU-maissa 79 prosenttia naisista laittaa ruokaa ja/tai tekee kotitöitä päivittäin. Miehillä vastaava osuus on 34 prosenttia. Tasa-arvoisimmin ruuanlaitto ja kotityöt jakautuvat jälleen kerran Ruotsissa. Suomi sijoittuu viidenneksi, meillä 86 prosenttia naisista ja 57 prosenttia miehistä laittaa ruokaa ja/tai tekee kotitöitä päivittäin.
Myös tasa-arvobarometrin mukaan naiset kantavat Suomessa miehiä enemmän vastuuta kotitöistä. Sen mukaan kotityöt myös jakautuvat edelleen vahvasti sukupuolen mukaan. Naiset vastaavat lastenhoidon lisäksi ruuanlaitosta ja pyykinpesusta selvästi miehiä enemmän, miehet puolestaan tekevät suurimman osan kodin huolto- ja korjaustöistä.
Vain neljännes äideistä ja vajaa kolmannes isistä kertoo olevansa erittäin tyytyväinen kotitöiden työnjakoon. Epätasa-arvoinen vastuunjako aiheuttaa eripuraa ja kuormitusta parisuhteelle. Perheiden hyvinvoinnin kannalta olennaista on, että tutkimusten mukaan tasa-arvoinen työnjako lisää vanhempien jaksamista ja tyytyväisyyttä parisuhteeseen.
Perhevapaista voidaan säätää lailla, kauppavuoroista ei. Tasaisemman työnjaon perusta kuitenkin rakentuu nimenomaan silloin, kun lapset ovat pieniä ja kotona tehtävää palkatonta työtä on arjessa paljon. Perhevapaiden käytöllä on vaikutusta työnjaon muotoutumiseen, joten 6+6+6 –malli tukisi osaltaan myös kotitöiden tasa-arvoista jakautumista.
Annika Lapintie
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja.