Lena Paju
Minulle on jo 70-luvulta kertynyt kokoelma feminismiin ja naisasasiaan liittyviä opuksia. Niistä osan otin mukaani myös silloin, kun lähdin Helsinkiin töihin, Vasemmistoliiton naispoliittiseksi sihteeriksi 90-luvun alkupuolella. Ammensin niistä tukea ja faktoja työhöni ja ajatteluuni, sain selustaa rakentaa naispolitiikan sisältöjä ja muotoja. Siihen aikaan sukupuolentutkimusta – tai naistutkimusta kuten silloin sanottiin – ei julkaistu läheskään siinä määrin kuin nykyisin. Toisaalta oli paljon julkaisuja, jotka avautuivat tutkijayhteisön ulkopuolisillekin, kuten minulle.
Nyt vanhat tutut kirjat ovat takaisin kotini kirjahyllyssä, tunnistan ne vanhimmat jo selkämyksestä.
Otan summanmutikassa esiin paksuimman, oranssin yli 600-sivuisen teoksen, jonka irtokannet ovat aikoinaan käytössä repeytyneet: Hite-raportti! ”Hätkähdyttävä tutkimus naisen seksuaalielämästä”. Vuonna 1976 35-vuotias New Yorkin yliopiston dosentti Shere Hite kysyi 231 seksikysymystä, joihin 3019 iältään 14–78-vuotiasta naista vastasi. Se kohutuin kuului: ”Saatteko orgasmin helpommin pelkästään häpykielen kiihotuksesta kuin yhdynnästä?”
Seuraavaksi ohuehko harmaa kirja: Nainen taakse poistu! ”Cynthia Enloen kirja vuodelta 1986 on paras tähänastinen analyysi sukupuolen ja militarismin vuorovaikutussuhteista nykypäivän maailmassa”, kirjoitti Feminist Studies. Tätä kirjaa hyödynsin, kun Vasemmistonaisten kantaa naisten asepalvelukseen muodostettiin.
Silmäni osuvat pehmeäkantiseen beesväriseen Vastapainon kustantamaan, Evelyn Fox Kellerin Tieteen sisarpuoli – pohdintoja sukupuolesta ja tieteestä -teokseen. Ah, Evelyn, kiitos että kirjoitit: ”Naisten sulkeminen tieteen ulkopuolelle on oire laajemmasta kuilusta naisisen ja miehisen, subjektiivisen ja objektiivisen välillä, itse asiassa rakkauden ja vallan välisestä kuilusta.” Vaihdoin ”tieteen” tilalle ”politiikan” ja ymmärsin puolueiden psyykettä ja hiukan paremmin.
Valkoinen selkämys ja isot mustat fontit, vuodelta 1980: Eevan kätketyt kasvot. Nainen arabiyhteiskunnassa. Egyptiläinen lääkäri, kirjailija ja feministi, vankilassa mielipiteittensä takia istunut Nawal El Saadawi ei teoksissaan käsitellyt ainoastaan islamilaisten maiden naisten asemaa vaan maailmanhistoriaa ja naisten aseman kehitystä kaikkialla. Oli ilo kuunnella valkoisen kiharapilven keskellä säteilevää Nawalia myös livenä Työväen kulttuuritapahtumassa Jyväskylän Talvessa.
Otetaan vielä yksi: Naisten Kulttuuriyhdistyksen kustantama Luise Eichenbaumin ja Susie Orbachin Naiseksi kasvanut. Feministi-psykoanalyyttinen näkökulma 1989. ”Feministisen terapian uranuurtajat pohtivat teoksessa niitä keskeisiä ongelmia, jotka estävät naisia elämästä oman itsenään. He painottavat äiti-tytärsuhteen merkitystä naisen psyyken kehityksessä. Sisäisen pikkutytön torjuminen jatkuu sukupolvelta toiselle, äidin ristiriitainen suhtautuminen omaan tarvitsevaan puoleensa välittyy tyttärelle.” – Ohhoh, tätä emme tänään ihan tällaisena pureksimatta niele. Kirjan esipuheen kirjoittaneet Irmeli Laitinen ja Anja Piippokin toteavat, että ”lukijaa saattaa häiritä teoksen ajoittain yleistävä ja yksinkertaistava sävy”. Oli miten oli, kirjaa tutkin aikoinaan ahkerasti. Luiselle ja Susielle kuuluu edelleen iso kiitos naiskurssien ja -seminaarien innoittajina.
Poimin kuitenkin vielä yhden ”uudemman” teoksen vuodelta 1996; Merja Kinnusen ja Päivi Korvajärven toimittaman Työelämän sukupuolistavat käytännöt, siihen nimittäin liittyy muisto. Uranuurtavassa kokoomaeoksessa 10 tutkijaa kysyi mm. millaisia ovat ne työelämän käytännöt, jotka jakavat ja eriarvoistavat naisia ja miehiä, millasta sukupuolta työelämässä tehdään, miten sukupuolinen härintä ja ahdistelu kietoutuvat vallan verkostoihin. Ahmin kirjan artikkeleita ja kiikutin sen puolueen työelämäekspertille, ay-sihteerille, sellainen vielä siihen aikaan puoluetoimistolla työskenteli. Nyt meillä olisi yhteinen puheenaihe ja näyttäisin, että feministi ymmärtää työelämän ongelmia. ”Mitä v-ttua mä tällä teen, ei tarvi jättää tänne”, kuului palaute.
– Sellaisiakin työelämän käytäntöjä sai sisäistä pikkutyttöään torjuva aikuinen nainen kohdata.
Lena Paju
Kirjoittaja on mikä on, eikä voi muuksi tulla.