Ajelen autolla vuosittain 15 000 – 20 000 km. Olen siis PIENautoilija, olettaisin.
Autoni on ympäristöpoliittinen syntini tämän päivän tuhoaan kohti matkaavassa, itseään hengiltä saastuttavassa maailmassa. Hyväksyn silti tämän yksityisen paheen täällä julkisen liikenteen periferiassa, missä bussi ei kulje ja junayhteyksiäkin karsitaan koko ajan. Yksityisauto tullee myös säilymään tulevaisuudessa, vaikka petrooli loppuukin. Kysymyshän on lähinnä siitä, milloin sähköauto kehitellään sen verran teknisesti käyttökelpoiseksi, että se alkaa yleistyä.
Mutta asiaan! Olen hyvin huolissani liikennekulttuurin tilasta Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa. Riskinotto ja pienet rikkomukset kuten ylinopeudet näyttävät lisääntyneen. Pari viikkoa takaperin 17-vuotias kesälahtelainen nuorimies tappoi itsensä ja kaverinsa luistelemalla kovaa vauhtia päin bensa-autoa. Kesällä 6 nuorta kuoli kun hlö-auto ajoi kolmion takaa risteyksessä Ahvenisella rekan eteen. Loukkaantumisia, vakaviakin, sattuu viikottain…
Bensaa suonissa?
Olen ollut itse mukana kolmessa vakavassa liikenneonnettomuudessa. Nuorena ja vanhana, matkustajana ja kuljettajana. Tiedän mistä puhun. Vaikka kukaan ei ole kuollut, jokainen törmäys on ollut siinä mukana olleelle shokki.
Nuorin poikani täytti syyskuussa 18 ja sai pari viikkoa sitten ajokortin. Se kuuluu hänen tulevaan ammattiinsa. Olen käsittääkseni puhunut pojan ja hänen ystäviensä kanssa paljonkin liikennekulttuurista, ajotavoista, ylinopeuksista – myös siitä, että humalassa ei pidä rattiin tarttua. En tiedä, onko tieto mennyt perille, onko sillä merkitystä. Silti toivoisin, että jokainen vanhempi keskustelisi näistä asioista lastensa kanssa, jotka ovat tällä hetkellä siinä iässä, että autoilu on ajankohtaista. Vastustan päämäärätöntä yksityisautoilua, mutta tiedän tarkalleen, kuinka välttämätön tuo kulkuneuvo on täällä susirajalla. Monen työelämään auto liittyy saumattomasti. Ilman ei ehdi eikä pääse edes työpaikalle, koska julkinen liikenne on täysin alasajettu.
Nuorella kuljettajalla on usein – Rauli Badding Somerjokea lainatakseni – ”vauhti kallossa ja bensaa suonissa”. Kysymys on tietynlaisesta vapauden riemusta liikkua ja päästä nopeasti paikasta toiseen. Tämän ymmärrän. Mutta en halua ymmärtää yllyttäjiä, yöllisiä kilpa-ajoja tai sitä suunnatonta ”gloriaa” mikä liittyy automainontaan ja esimerkiksi formula-kilpailuihin. Auto on kulkuneuvo, ei status-symboli eikä itseisarvo sinänsä. Minusta vanhemmilla on suuri vastuu nuorten ajotavoista ja liikennekulttuurista. Se miten ja milloin itse ajat ja käytät autoa on esimerkki lapsillesi.
Turhat toriparkit?
Toriparkit askarruttavat kansalaisia monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Päällisin puolin tuntuisi mukavalta ympäristöpoliittiselta ratkaisulta piilottaa autot keskustassa maan alle. Tarkemmin ajatellen – miksi autolla pitäisi aina päästä ihan kaupungin ydinkeskustaan kun valtavia automarkettejakin on maa pullollaan? Kaupunkien rajamailla. Eivätkö ne riitä, kakkosille ja sukareille? Autoileville lauantai- tai elämysostajille? Ja kuka toriparkin viime kädessä maksaa? Kuka sillä tienaa?
Esimerkiksi Joensuussa toriparkkia puolustetaan ”keskustan elävöittämisellä”. Toriparkin myötä ihmisiä tulisi torille ja torin lähiliikkeisiin kuulemma runsaasti enemmän. Mutta, mutta…, ihme ja kumma on, että 200-300 metrin etäisyydellä Joensuun torista sijaitsevat parkkitalot kumisevat usein tyhjyyttään. (Joensuu-liike on käyttöasteen laskenut useammankin kerran…). Nyky-Homo Sapiens ei jaksa kävellä moista matkaa. Vika taitaa sittenkin löytyä liikunta- ei liikennekulttuurista?
Olemassa olevat parkkitalot ja muut p-paikat riittävät Joensuun kaltaiselle pikkukaupungille vallan mainiosti, mutta ovat kuulemma todella monen autoilijan mielestä aivan liian ”kaukana” keskustasta. Ja mitään väestöräjähdystäkään kukaan ei Joensuussa odottele, uusia tuhansia autoilijoita siis. Toriparkki onkin täällä lähinnä a) absurdi päähänpinttymä, b) suurliikemiesten rahasampo – tai c) karjalaisen kateuden ilmaus suhteessa savolaisiin.
Sanoisin että kaikki abc -olettamukset pätevät: pohjoiskarjalainen ei millään suostu hautaamaan illuusiota omasta toriparkista kun sellainen kerran on savolaisten pääkaupungissakin, Kuopiossa….
Joensuun virallinen Öisinajattelija