… mutta toiset elävät elämänsä muita vapaampina ja tasa-arvoisempina…
Näin voisi Orwellin ”Eläinten vallankumousta” mukaillen muokata YK:n yleismaailmallista Ihmisoikeuksien julistusta (1948), sen ensimmäistä artiklaa. Julistus täyttää tänä vuonna 65 vuotta eikä sen sisältö ole monelle kovinkaan tuttu, arvelisin. Julistusta sietäisi opiskella perusteellisemmin vaikkapa Suomen kouluissa. Sen artiklat antaisivat ehkä sisältöä niin Syyrian sisällissodan ja kasvavan pakolaisongelman kuin Bangladeshin orjatyövoiman käytön kauheuksien ymmärtämiseen. Sadoilta miljoonilta ihmisiltä puuttuvat kaikki inhimilliset perusoikeudet!
Viikonloppuna järjestettiin eri puolilla Suomea ns. Mahdollisuuksien toreja. Lieksassa vetovastuu toritapahtumasta kuuluu Lieksan Tukipisteelle ja sen aktiiviselle puuhanaiselle, Irma Nykäselle. Lauantain tori 18.5. oli järjestyksessä toinen. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) organisoi näitä toritapahtumia tänä vuonna noin 20 kaupungissa. Lieksa oli yksi kolmesta paikkakunnasta, missä tilaisuutta myös filmattiin Kepan toimesta.
Ihmisoikeusfoorumi Lieksassa
Lieksan Mahdollisuuksien torin yhteydessä ihmisoikeuksista keskusteltiin erityisessä Ihmisoikeusfoorumissa (kuten myös sitä seuranneessa ”Peace Meeting” – tapahtumassa)
Ihmisoikeudet olivat esillä monesta näkövinkkelistä. Unicefin entinen pääsihteeri Pentti Kotoaro puhui lasten oikeuksista – tai paremminkin niiden puutteesta! – maailmalla ja kertoi mielenkiintoisen detaljin: jos länsimaissa pidättäydyttäisiin vaikkapa jäätelön syönnistä muutama päivä, rahalla saisi ihmeitä aikaan kehitysmaiden nälänhädän torjumisessa.
Pyörätuolilla liikkuva lieksalainen sankariäiti ja kansalaisaktivisti Helvi Ahvenainen kertoi vammaisten oikeustaisteluista sekä Kynnys ry:n syntyvaiheista; hän oli itse mukana Kynnystä perustamassa. Lieksan Taidetoimintakeskuksen toiminnanohjaaja Inka Kivi-Stranius perusteli puheenvuorossaan kulttuurin ja taiteen tekemisen merkityksestä eritysryhmille ja vammaisille. Ihmisoikeuksien julistuksen 30 artiklan joukossa tämäkin ”unohdettu” kulttuurinen oikeus on esillä. Ihminen kun ei elä ainoastaan leivästä…
Ulkomaalaisia Ihmisoikeusfoorumissa edustivat valkovenäläinen kansalaisaktivisti Karina Sitnik ja Irakista kotoisin oleva kurdi, lieksalainen nuoriso-ohjaaja Sarchl Abdullah. Jälkimmäisen kokemukset suomalaisesta työelämästä olivat yllättäen hyvinkin myönteiset ja hän kertoi viihtyvänsä Itä-Suomessa. Abdullah ei ollut ulkomaalaisena joutunut työlupa-asioissa hankauksiin suomalaisen byrokratian kanssa ja hän korostikin ulkomaalaisten omaa aktiivisuutta ja suomen kielen taidon merkitystä.
Nurmeksen Hyvärilän leirikeskuksessa vapaaehtoistyötä tekevä Karina Sitnik piti Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta hälyttävänä. Aleksandr Lukashenkan 20 vuotta jatkunut diktatuuri on tuominnut kuolemaan lähes 300 ihmistä. Vuoden 2010 joulukuun 19. päivän oikeudenkäynnin ja ns. ”Anarkistioikeudenkäynnin” seurauksena vankilassa viruu lukuisia täysin syyttömiä kansalaisaktivisteja ja erilaisia marginaaliryhmiä edustavia nuoria. Heidän, kuten monen muun poliittisen vangin ihmisoikeudet maailmalla on nollattu.
Lisätietoja Lieksan Mahdollisuuksien torista ja tukipisteen toiminnasta:
www.lieksantukipiste.fi
www.mahdollisuuksientori.fi
Öisinajattelija