Finlandia-kirjallisuuspalkinnon ympärillä käyty kohu ei ole Öisinajattelijaa juuri kiinnostanut –
paitsi silloin kun ehdokkaina olivat Lapin vastarannan kiisket, Erno Paasilinna ja Rosa Liksom. Veikkasin molempia ja voitin pari vetoa…
Tänä vuonna miellyin kahteen romaaniin, jotka ehdin lukea jo ennen ”ehdokasasettelua”.
Asko Sarkola valitsi oikein. Ohessa se mitä kirjoitin jo marraskuussa 2013:

Riikka Pelo vai …

Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme kertoo venäläisestä runoilijasta, Marina Tsvetajevasta (1892-1941). Olisin voinut veikata Finlandia-ehdokkaaksi toistakin elämäkertafiktiota, nimittäin Hannu Mäkelän Pushkinin enkeliä.
Jokapäiväinen elämämme on fiktio, mutta kirjailija on tehnyt perusteellisen taustatyön. Tarina rajoittuu Tsvetajevan elämässä vain kahteen kauteen. Eletään maanpaossa vuotta 1923 ja toisaalla Moskovassa sisäistä pakolaisuutta vuosina 1939-1941. Tsvetajeva oli huikea romantikko, naispuolinen Sergei Jesenin, joka ei koskaan saanut eläessään oikeaa tunnustusta. Kohtalo oli julma, sillä hänet pettivät aika ajoin jopa aviomies ja omat lapset. Kun Tsvetajeva palasi emigraatiosta Stalinin Venäjälle, lähellä ei ollut enää ketään. Silti hän kirjoitti monet huikeat romanttiset runonsa aikana, jolloin leipäpala oli kultakimpaleen arvoinen, jolloin juuri kukaan ei häntä lukenut.
Nobel-runoilija Joseph Brodskyn sanoin: ”Marina Tsvetajeva on1900-luvun intohimoisin runoilija”. Riikka Pelon elämäkerta pääsee mielestäni äärettömän lähelle Tsvetajevan sielunelämää. Romanttinen runoilija ja hänen monologinsa elää romaanin joka sivulla.

…JP Koskinen?

Ystäväni Rasputin kattaa munkki Grigori Rasputinin (1869-1916) viimeiset vuodet Pietarissa. Romaanikirjailija ottaa isot vapaudet eikä tapahtumia kuvata edes kronologisessa järjestyksessä. Näkökulma on kuitenkin tuore ja tarinan kertojana esiintyy Rasputinin nuori oppipoika Vasili. Talvipalatsissa liikkuva munkki vie oppilaansa aivan vallan ytimeen. Hänhän on se maaginen velho, joka osaa hoitaa tsaariperheen Aleksei-pojan verenvuototautia, hemofiliaa.

Vasili päätyy romaanissa silminnäkijäksi moniin ”historiallisiin kohtauksiin”. Hän kokee Rasputinin hulluuden hetket, ympärillä pyörivät naiset, mutta myös pahuuden ja pyhyyden vuorottelun. Käy niin, että Vasili rakastuu palavasti itsensä tsaari Nikolain tyttäreeseen, Anastasiaan. Muita keskeisiä hahmoja ovat tsaaritar Aleksandra ja esimerkiksi hovineiti Anna Vyrubova (1884-1964). Vyrubova on mielenkiintoinen historiallinen henkilö, joka pakeni Suomeen pian vallankumouksen jälkeen.

Vasili on romaanissa paikalla kun ruhtinas Feliks Jusupov ystävineen lopulta murhaa Rasputinin. Munkin viimeisistä vuosista ja salamurhan yksityiskohdista on kudottu intensiivisesti etenevä salapoliisimainen fiktio. JP Koskisella riittää mielikuvitusta paitsi Rasputinin henkilökuvan ulottuvuuksille, myös tsaariperheen arjen yksityiskohdille – ihmisluonteen herkkien hetkien jos pahuuden puuskienkin kuvaamiselle.

Öisinajattelija