KU Viikkolehti julkaisi 15.1. Lotta Peltosen ajatuksia herättävän artikkelin
”Kuntosalibuumi sopii uusliberaalin ajan henkeen”. Kiitos siitä.

Juttu oli mielenkiintoinen ja myös sopivan kriittinen mitä tulee fitness-hömppään ja ulkonäköön tähtäävään kuntosalipullisteluun. Kuntosalibuumi on selkeästi ajan ilmiö: siinä yhtyvät sopivasti uusliberalistinen hyöty-ajattelu, ihmisen henkilökohtainen vastuu kehonsa kunnosta, jotta työvoima pysyisi huipputerässä – sekä myös pinnallisen ulkoisen kauneuden ja kehollisen sopusuhtaisuuden vaatimus.

 

Kuntosali kuuluu kaikille

Normaalissa perusliikunnassa kuten myös kuntosaliharjoittelussa on kuitenkin pääsääntöisesti kysymys aivan muusta. Liikunta tunnetusti lisää hyvinvointia ja terveyttä. Niin myös kuntosaliharjoittelu – erityisesti keski-ikäisen ja vanhenevan väestön osalta. Öisinajattelija on käynyt salilla kymmenisen vuotta, epäsäännöllisen säännöllisesti. Aina kun olen innostunut asiasta enemmän, esimerkiksi harjoittelemalla pari kertaa viikottain, olen myös huomannut välittömiä tuloksia. Näin on erityisesti silloin kun yhdistää kuntosalin vaikkapa hiihtoon, kävelyyn, uintiin, lenkkeilyyn tai pyöräilyyn. Elimistö reagoi vanhemmallakin iällä näihin harrastuksiin nopeasti ja myös mielialaa virkistäen.

Käyn kuntosalilla siksi, että haluan pitää vanhenevan kehoni ja lihaksistoni toimintakykyisenä. En kasvata hauiksia enkä tavoittele täydellistä vartaloa – kunhan saan lihakset vetreiksi, mielen virkeäksi ja painoni välistä kuriin. Meitä iloisia eläkeläisiä näkee yllättävän paljon myös Pohjois-Karjalan uimahalleissa ja kuntosaleilla!

 

Kuntosalilla ei tarvitse kilpailla tai pullistella

Jos aloittaa nollasta, peruslihaskuntokuurin pituudeksi kannattaa suunnitella ainakin kolme-neljä kuukautta. Kuntosalikäyntejä tulisi olla vähintään kaksi kertaa viikossa. Alku- ja loppuverryttely esimerkiksi kuntopyörällä, kävely- tai soutulaitteella lämmittää lihakset ennen harjoitusta ja aloittaa elimistön palautumisen treenin loputtua. Lämmittelyvaihe alussa ja loppurentoutus lopussa.
Yksittäinen harjoituskerta voi kestää vajaan tunnin ja pitää sisällään 10-15 eri liikettä, eri laitteissa. Perusliikkeillä kuormitetaan mahdollisimman monipuolisesti nimenomaan kehon suuria lihasryhmiä. Miltei jokaiselta salilta saa asiantuntevaa opastusta eivätkä nykylaitteet ole kovinkaan monimutkaisia. Käytännössä aloittelijan kannattaa valita ne harjoituslaitteet, jotka vaikuttavat juuri suuriin lihasryhmiin. Yksittäisessä laitteessa tehdään toistoja sopivissa sarjoissa. Vastus säädetään lihaskunnon mukaan niin, että viimeiset toistot tuntuvat kaikista kuormittavimmilta. Liikkeet tehdään rauhallisesti ja alussa pienillä painoilla tai vastuksilla. Välillä pidetään parin minuutin taukoja.

 

Kuntosaliharjoittelu on myös mukavan sosiaalista toimintaa: sekä Joensuun että Lieksan kuntosaleilla olen tavannut mukavia keskustelukumppaneita ja saanut monenlaisia vinkkejä muuhunkin kuntoiluun.

Öisinajattelija

Edellinen artikkeli:Helsingin Sanomat ei siedä kritiikkiä
Seuraava artikkeli:Altaan ja takaisin

7 Vastausta

  1. Eeva Stranius-Herrewyn Vastaa

    Jaaha, vai että kuntosalit kuuluvat todella kaikille ?
    Nuo kuntosalit sun muut senlaiset ihmisiä rahantuhlaukseen houkuttelevat yritykset ovat kuin ovatkin suurta ja muodissa olevaa businestä! Eivätkä ne kuulu kaikille.Jokaiselle niiden tarjoama ohjelma ei edes välttämättä sovi.

    Jos väsähtänyt ja fyysisesti tai henkisesti lupahtanut ihminen tarvitsee jostain syystä ruumiillisen kunnon kohennusta tosissaan, niin on turvallisempi kääntyä terveydenhoitoalan ammattilaisten puoleen, koska on kysymys terveydestä. Ennnen kohennukseen ryhtymistä on parasta tietää mistä kiikastaa. Vaikkapa ammattitaitoinen fysioterapeutti jo tietää, mitä pitää kohentaa ja miten kohennuksen tulee tapahtua niin, ettei siitä ole haittaa.
    Sitä paitsi fyysisen kunnon kohentamiseen ja ylläpitämiseen riittää ihan hyvin säännöllinen ja riittävä liikunta ( esim.reipas kävely, juoksu, hiihto, uinti, luonnossa patikointi, pyöräily), sekä säännölliset elämäntavat, joihin kuuluu itsekullekin sopiva kunnon ravinto , riittävän pitkä lepo ja yöuni, ja rauhallinen elämänrytmi. Työikäisille lisäksi sopiva määrä jonkinlaista työntekoa. Niille, joilla on siihen mahdollisuus ,puutarhan-ja palstojen hoito on hyvin kuntouttavaa niin ruumiillisesti kuin henkisestikin, ja se on stressin sietokykyä parantavaa luonnollista ”terapiaa”. Kunnon ylläpitämisen on oltava säännöllistä, eikä se saa olla kunkin sietokyvyn yli menevää.

    Eikä tämän normaalin liikunnan lisukkeeksi tarvita enää mitään kuntosalihömppäilyllä haettua ”lisätehostusta”, koska muutoin kunnon kohentamisesta ja ylläpitämisestä saattaa tulla kärsimys, joka ei oikeasti kuntoa kohennakaan , eikä motivoi sitä ylläpitämään säännöllisesti.

    Esimerkiksi uintimahdollisuudet ovat Suomessa ympärivuotisia. Uinti virkistää kovasti niin ruumiillista kuin henkistäkin hyvänolon tunnetta. Samoin vaikka ihan rauhallisissa olosuhteissa tehty kävelylenkki, niin suvella kuin talvellakin.Ja liikunnan jälkeen saunapäivinä voi rentoutua saunomalla.

    Toisten ihmisten seuraa kyllä löytyy pienilläkin paikkakunnilla muualtakin kuin kuntosaleilta, ja vaikkapa lenkin varrelta.Varsinkin koiraihminen tapaa koiran ja samalla itsensä kunnonkohennuslenkeillä muita kanssaeläjiä.

    Mutta tietysti kukin voi vapaasti heittää rahaansa kaivoon tavoitellessaan sitä nykypäivänä joka paikassa vaadittavaa kestävyyttä ja ”tehokkuutta”.

    Siis : ihmisen kehosta ja hänen sietokyvystään , hänen terveydestään tehdään kaikesta businestä! Pitäisi osata erottaa tarpeellinen tarpeettomasta.kohtuus kaikessa! Mutta Suomessa vissiin ei kohta enää voi hengittääkään ilmaiseksi!

  2. pentti stranius Vastaa

    Kukin taaplaa ja liikkuu tyylillään ja tavallaan,
    mutta:

    Tutkittu ja todistettu on, että ihmiskehon lihakset alkavat rappeutua ja pienentyä jo varhaisessa keski-iässä ja kaikkien suurten lihasrymien vahvistamiseen monipuolinen kuntosaliharjoittelu on verrattoman hyvä keino. Selkä-, jalka- ja vatsalihaksia tarvitsemme aina tuonpuoleiseen siirtymiseen saakka – ja niiden leppoisa treenaaminen estää myös nivelrikkoja ja luunmurtumia erityisesti vanhenevilla ihmisillä. Useimmat lääkärit suosittelevat nimenomaan siksi kuntosaliharjoittelua. Usein fyysinenkään työ ei nimittäin kehitä koko kehoa ja vaikuta kaikkiin olennaisiin lihasryhmiin. Harvapa tänä päivänä ojia lapiolla kaivaa tai puita työkseen pokasahalla kaataa. Onneksi meillä on sentään Pohjois-Karjalassakin sellaisia ”turjailijoita” kuten kirjailija Heikki TURUNEN, joka käyttää talvipuiden tekoon tavallista sahaa ja kirvestä!

    Kuntosalien laitteet ovat monipuoliset ja käyttö kätevää, vaikkapa muuten liikuntarajoitteisille ihmisille. Tavallisen ihmisen saliharjoittelu ei ole hömppää eikä pullistelua – eikä myöskään maksa paljon vrt uimahalliin, tennikseen, aeriobiciin, hiihtoon tai luisteluun (=välineet). Moni kuntosali on rakennettu uimahallin & saunan yhteyteen. Verraton yhdistelmä! Kaiken lisäksi Suomessa on paljon työpaikkoja, jotka jakavat jopa liikuntaseteleitä edullisesti.

    Sydän, hengityselimet ja verisuonet pidetään tottakai kunnossa pitkäkestoisella kuntoliikunnalla (mieluusti luonnossa, raikkaassa ilmassa ja pakkasessakin), ja lähes ilmaisiakin vaihtoehtoja on paljon kuten hiihto, lenkkeily, (sauva)kävely, pyöräily, (avanto)uinti.
    Lieksassa myös urheilu- ja jopa tenniskentänkin käyttö on ilmaista kesäisin, kunhan tuo omat mailat ja pallot. Se on harvinaista Suomessa!

    Tervemenoa kuntosalille! Monen epäröivän ja ennakkoluuloisen peruskuntoilijan mietteet ovat siellä muuttuneet. Näin kävi Öisinajattelijallekin reilut kymmenen vuotta sitten,

    Öisinajattelija

  3. Eeva Stranius-Herrewyn Vastaa

    En suhtaudu kuntosalitoimintaan ennakkoluuloisesti. Sanon , että se on nykymuodossaan ennenkaikkea muodissa olevaa businestä, josta suurin hyöty tulee sen pyörittäjälle. Ja se ei sovi kaikille, eikä varsinkaan ilman kunnon ja kunkin tarpeiden etukäteistarkistamista.
    Lääkäri voi tietenkin määrätä tarvittaessa lihasten ja luuston vahvistamiseen tarkoitettua terveydenhoidon ammattilaisten suorittamaa oikeanlaista kuntoutusta, joka tällöin tapahtuu tarkan suunnittelun ja valvonnan alaisena. Tämä on turvallisempaa kunnon kohentamista kuin esimerkiksi itse valittu kuntosalin tarjoama mahdollisuus. Tätä kuntoutusta voi sitten ohjeiden mukaan jatkaa kotioloissa, eikä välttämättä kuntosalilla, jolla ei aina ole siihen tarvittavaa valmiutta. Eipä tee mieli kuntosalille huhkimaan, puhisemaan ja hikoilemaan… porukalla. Olen yksi niistä lukuisista ihmisistä, joille ei kuulu kuntosali.

    Tietenkin ihmisen lihakset alkavat rappeutua ja pienentyä iän myötä.Ja tähän on syynä muutkin seikat kuin vain kuntoilun puute. Ei vain sydäntä, verisuonia ja hengityselimiä vahvisteta säännöllisellä liikunnalla. Selkä-jalka-ja vatsalihaksiakin voi treenata ja vahvistaa normaalilla sopivalla ja jokapäiväisellä liikunnalla ja voimistelulla, varsinkin vanhempana. Epäterveelliset elämäntavat rappeuttavat aivojakin!
    Monesti luunmurtumat ja nivelrikot vanhemmilla ihmisillä johtuvat liiallisesta kuormituksesta ja rasituksesta, sekä ravintoseikoista, tai ihan vain vanhenemisesta, vaikka lihakset olisivatkin suurin piirtein vahvoja. Jokaisen nivelet kuluvat. Artroosi vaivaa monia lääkäreitäkin huolimatta heidän antamista ehkäisyohjeista. Siihen ei ole vielä keksitty kunnollista parannuskeinoa. Vanhenemista kun ei kokonaan voida estää kuntoilemallakaan. Vaikkapa osteoporoosi ( luukato ) heikentää vanhenevan ihmisen ( etenkin naisen) luustoa ja lihastenkin kuntoa,ja tekee sitä potevista ihmisistä liikuntarajoitteisia. Tällöin jokapäiväinen kohtuullinen liikunta on hyväksi. Ravinnon , levon ja liikunnan vuorovaikutus on tärkeää.
    Kyllä esim.reipas hiihto ja sauvakävely saavat toimimaan lähestulkoon kaikki lihakset. Uinti vahvistaa niin selkää kuin vatsalihaksiakin ja muitakin lihaksia.

    Puhut varmaan kaupunkien kuntosaleista. Kuntosaliharjoitteluun tarvitaan melko lailla aikaa ja motivoitumista työnteon ja sen muun säännöllisen liikunnan ja perhe-elämän lisäksi. Maaseudulla ei ole edes kaikkialla kuntosaleja, kuten kaupungeissa voi olla.
    Ja kyllä ainakin maalla varsinkin maataloustyössä on niin paljon tekemistä ulkona ja sisällä, että on vaikea löytää tarpeeksi aikaa muuhun kuin normaaliin lihaksia kunnossapitävään liikuntaan. Tai edes jaksaa lisätä rasitusta kuntosalilla.
    Kukin siis taaplaa omalla tavallaan. Kuntosali ei kuulu ihan kaikille.

  4. Iks Vastaa

    Hienoa, että kuntosalit houkuttelevat liikkumaan. Muutamien kokeilukertojen jälkeen olen todennut,että yksinäinen puurtaminen koneen jatkeena ei ole minun juttu. Olen yrittänyt löytää itselleni kuntosalikaveria, mutta vielä ei ole tärpännyt, Olen siis tyytynyt voimaharjoitteluun pihan lumitöissä ja. monissa muuttohommissa, joita kiitettävästi on elämääni siunaantunut. Helsingissä asuessa erilaiset mielenilmausmarssit olivat hyvää kuntokävelyä, joissa saattoi tavata tuttavia. Olen huomannut, että hyvä seura ja mielekäs toiminta motivoivat minua parhaiten. Lopuksi hyvä liikuntavinkki kaikille:Palestiinan maraton huhtikuussa Betlehemissä teemalla Oikeus liikkua vapaasti. Voi valita koko- tai puolimaratonin tai 10 kilometrin matkan. Osallistuin viime vuonna ja voin suositella lämpimästi kaikille tätä palestiinalaisten ihmisoikeuksia puolustavaa liikuntaa.Iks

  5. pentti stranius Vastaa

    Perusliikuntaa
    Öisinajattelija suosii tietenkin itsekin ja sitä harrastaa: hyötyliikuntaan (marjastus, sienestys, kävely, pyöräily, polttopuiden teko, työmatkat ilman autoa, portaat ilman hissiä) pitäisi todella satsata. Pyöräteitä kaipaavat monet kaupungit! Juosta voi vaikka missä ja vaikka millä vaatetuksella, mutta hyviin lenkkikenkiin kannattaa uhrata muutama kymppi.

    Aikoinaan tuli Finlandia-maratonkin läpijuostua, ei Betlehemissä (peukutus IKS:lle yllä!), vaan Jyväskylässä. Menihän siinä peruskuntoilijalta yli neljä tuntia ja muutama litra nestettä…

    Kuntosaliharjoittelu
    ei vie sen enempää aikaa kuin muukaan liikunta – ja Suomessa saleja on pienissäkin kunnissa esim juuri uimahallien yhteydessä. Halpa harrastus, jokaisen ulottuvilla – lapsille, eläkeläisille, opiskelijoille kaiken lisäksi alennusliput ja kausikortit!’ Tätä tarkoitin kun otsikoin blogini.

    Laitteet ovat useimmiten yksinkertaisia, joten niillä ei vahinkoja satu eikä edes aina voi tehdä vääriä liikkeitä. Eri asia on jos alkaa rehkiä liian isoilla painoilla tai vastuksilla. Tärkeintä on toisto ja harjoitusten jatkuvuus viikosta toiseen. Mutta myös vaativampaan painonnostoon ja kahvakuula-harjoitteluun saa salilta pätevää ohjausta. Siis valvontaa myös on ja salinpitäjät tai ohjaajat ovat tilanteen tasalla, selvillä vaikutuksista ja vaaroista.

    Kotona voi tehdä omalla kehollaan monenlaisia liikkeitä, hankkia kuntopyörän tai soutulaitteen, jopa kokonaisen kuntokeskuksen. Ne kuitenkin maksavat ja silloin puurrat yksin.
    Öisinajattelijasta on tärkeää, että käy salilla usein jonkun kaverin tai porukan kanssa. Motivaatio nousee ja harjoittelusta tulee sosiaalista toimintaa. Ainahan on mukava olla sekä ystävien seurassa että tutustua uusiinkin ihmisiin!

    Öisinajattelija

    • Eeva Stranius-Herrewyn Vastaa

      Lueppa Ylen uutisissa eilen 23.1.16 ollut kirjoitus ” Monen liikuntainnostus lopahtaa nopeasti jne. ! Siinä puhutaan mm.kuntosalikuntoilusta .

  6. Eeva Stranius-Herrewyn Vastaa

    Tärkeintä tässä on kaiken kaikkiaan se, että ei olla paikallaan, vaan liikutaan! Jos ihmisiä kiinnostaa kuntosaliharjoittelu, niin mikäs siinä, kunhan se on turvallisesti järjestettyä. Mutta eihän se silti ihan kaikille sovi .
    Kuntosaleissa ns.kuntoutuminen/liikunta tapahtuu kuitenkin sisätiloissa ja enimmäkseen keinokonstein, jolloin ei liikuntaan yhdisty esim. hengityselimille tärkeä puhdas ja raitis hengitysilma ja aurinko ( luonnollinen D3 vitamiinin saanti ja sitä kautta kalkin hyvä elimistöön ). Liikkuminen on tärkeää vanhenevalle ihmisellekin, sillä liikkumalla tarvittavat ravintoaineet sun muut imeytyvät paremmin elimistön tarpeisiin ja vaikuttavat näin siihen jaksamiseen. Jonkin ”tehon ” kasvattamisen takia ei kannata erityisen raskaasti puurtaa. Liika harjoittelu on vain haitallista ajan myötä.

    Olen koko elämäni harrastanut urheilua ja liikuntaa.Ja lisäksi sahannut ja hakannut puita, hoitanut puutarhaa jne. tehden ruumiillista työtä. Kuitenkin fyysinen puurtaminen kuluttaa varsinkin niveliä. Maalla varsinkin on niin paljon tekemistä, että harvan enää tarvitsee lähteä jonnekin kuntosalille lihaksiaan ”kuntouttamaan” . Tosin uinti ja kävely ym. perusliikunta maallakin rentouttaa ja parantaa toimintakykyä. Ja maalla voi seurata luonnon tapahtumia, ei tarvitse ketään seurakseen. On niitä, jotka eivät tykkää tai osaa tehdä mitään yksikseen.Ja on niitä, jotka mieluummin kuntouttavat itseään yksikseen. Sosiaalista kanssakäymistä voi olla muutenkin kuin kuntosalilla.

    Ja lepo on tärkeätä. Olin aamulla herätessäni hieman väsynyt lyhyeksi jääneen yöunen takia ( kissa herätti yöllä ja uni katkesi kesken !). Lähdin aurinkoisessa ja leudossa säässä kävelylenkille hakemaan piristystä. En kohdannut tunnin lenkillä yhtäkään ihmistä tai autoa. Luonnon hiljaisuus oli tosi rauhoittavaa. Lihasten oli toimittava, ja raitis ja saasteeton ilma puhdisti keuhkoja.Ja verenkierto parantui koko kehossa .Oli tosi rentouttavaa kävellä. Väsymys haihtui pois. Keho ja ajatukset puhdistuivat. Ja lenkin jälkeen sai palata kotiin hyvän ruuan ääreen. Ei sen kummempia tarvittu…. kun on lisäksi syntymäpäiväni…!

    Ranskan terveysviranomaiset suosittelevat kunnon ylläpitämiseksi vähintään 45 minuutin reipasta kävelyä päivittäin mieluiten saasteettomissa olosuhteissa. Se enimmäkseen riittää pitâmään kehon ja aivot vireessä. Ei kannata huiskia turhan takia.
    Tuo kuntosalivillitys on meillä jo mennyttä muotia. Nyt ihmiset pyrkivät liikkumaan mieluiten ulkona.
    Muuten, maallemuutto on Ranskassa vilkastunut viime vuosina huomattavasti. Se on ylittänyt kaupunkiin muuton määrän . 74% ranskalaisista haluaa asua ja tehdä työtä maaseudulla. Maaseutukehittäminen onkin nyt meillä ajankohtaista. Hyvä suuntaus ihmisten terveyden ja kunnonkin ylläpitämisen kannalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.