Pistäydyin Kuopiossa. Savolaiskaupunki rakentaa edelleen uutterasti keskustaansa, torin ympäristöä. Työmaa taitaa olla paikallinen Iisakin kirkko: ainakaan sille ei loppua näy. Liikennejärjestelyt ovat niin sanotusti omaa luokkaansa ja myös vitsailun aihe. (Näin joensuulaisena toivoa sopii, etteivät kaupunkimme kaukaaviisaat päättäjät ikinä aloita turhan toriparkkiluolan louhimista Joensuun torin alle…)

Mutta muuten naapurikaupungissa iloa riittää, sillä ainakin perjantai-iltaisin ”Kuopio tanssii ja soi” – sen niminen on jokakesäinen hieno festivaalikin. Talvikausi on usein synkkäilmeisempi ja hiljaisempi, aivan kuten Joensuussakin.

Häpeä tunnustaa, mutta kävin ensimmäistä kertaa sisällä maineikkaassa Kuvakukko-elokuvateatterissa, Vuorikatu 27:ssä. Se lienee Suomessa yksi niitä harvoja perinteikkäitä kunnon leffateattereita, joka on miltei alkuperäisasunsa ja tyylinsä säilyttänyt. Loistelias paikka vaikka minkälaisille elokuvataiteen ympärille rakennettaville tapahtumille!

Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö ja sen nuorekkaat puuhamiehet ja naiset Kuopiossa ovat tarttuneet hiljaisen talvikauden haasteisiin ja päättäneet pukata liikkeelle uuden elokuvafestivaalin – Kino-Helmikuun. Olin tapahtuman avajaisissa Kuvakukossa ja tunnelma oli innokkaan odotteleva, yleisö mieluusti elokuvasta keskustelevaa. On hienoa jos Kino-Helmikuusta tulee jonkimmoinen perinne, jonka turvin uusi ja ansiokas venäläinen elokuva leviää nyt Kuopioon. Muutenkin on ollut mukava havaita Itä-Suomen kaupunkien elokuvallinen innostus: Joensuun Viscult, Rokumentti, Kino Lokakuu, Dokumenttiklubi, Hopeatähti (eläkeläisten elokuvakerho), Nurmeksen viime syksynä alkaneet elokuvajuhlat, Mikkelin Räntää ja loskaa -elokuvafestivaali jne jne

Kino-Helmikuun ohjelmistossa on uusia ja erilaisia 2000-luvun venäläisiä elokuvia – musikaalista rakkaustarinoihin ja tragedioihin. Parasta antia edustavat mielestäni naisohjaajien (Vera Glagoleva & Kira Muratova) tuotanto. Muratovan elokuvasta ”Sävelmä posetiiville” ( Melodija dlja sharmanki) venäläisen elokuvan tuntija VP Makkonen on sanonut muun muassa näin:
”Elokuvan kahteen ja puoleen tuntiin mahtuu valtava kavalkadi Venäjän tämänpäiväistä elämänmuotoa – jollei arvaisi, että se on ikiaikaista. Monet hahmot tuntuvat mielikuvituksen tuotteelta – jollei tietäisi, että Venäjällä todellisuus on vielä mielikuvituksellisempaa”

Kuvakukon Kino-Helmikuu
Venäläisen elokuvan festivaali 25. – 27.2.2011

PERJANTAI 25.2.
Klo 16:00 Avajaiset / Pentti Stranius: Venäläinen elokuva ennen ja nyt (luento)
Klo 17:30 Valeri Todorovski: Hipsters /Stiljagi, 2008, 115 min.
LAUANTAI 26.2.
Klo 14.00 Dmitri Mamulja: Another sky /Drugoe nebo, 2010, 131 min.
Klo 16:30 Karen Shahnazarov: Ward number 6 /Palata no 6, 2009, 83 min.
Klo 18:00 Five short love stories /Korotkoe zamykanie, 2009, 95 min.
SUNNUNTAI 27.2.
Klo 12:00 Kirill Nikolajev: Svadebnyi argish (suom. Hääreki) 2005, 53 min.
Klo 13:00 Aleksei Mizgirjov: Tambourine drum/Buben baraban, 2009, 105 min.
Klo 15:00 Vera Glagoleva: One war /Odna voina, 2009, 85 min.
Klo 16:30 Kira Muratova: Melody for the streetorgan/ Melodija dlja sharmanki, 2009, 153 min.

Kaikki elokuvat ovat venäjänkielisiä ja ne on tekstitetty englanniksi, alaikäraja on 13 vuotta. Festivaalin tarjoaa Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö ja elokuviin on vapaa pääsy!

Joensuun virallinen Öisinajattelija