SAK:n miehet ja naisetkin siinä mukana kokoontuivat viikon alussa Tampereella. Paikalla oli 300 jäsenliittojen edustajaa mietiskelemässä SAK-järjestön tulevaisuutta.

Pohdinnan tulokset jäivät suht laihoiksi – siitäkin huolimatta, että jäsenistön koostumus heijastui 300 edustajan joukossa aivan uudella tavalla. Puolet heistä tuli julkiselta tai yksityiseltä palvelusektorilta. (Näin väittää ainakin SuomenKuvalehti pääkirjoituksessaan 10.6.2011)

Tehdas-Suomen savupiippujen profiili on lopullisesti historiaa ja ”työväki” aivan toinen käsite kuin 50 vuotta sitten. Palvelualojen pätkätyöläiset ja prekaarit ovat tätä päivää. Mutta:

SAK ei ikinä miksikään muutu

Lauri Lyly viestitti tulevalle hallitukselle ikivanhan fraasin:
”Hyvinvointiyhteiskunnan onnistumista voidaan mitata vain sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan”.

Minä kysynkin – MITEN SAK KOHTELEE HEIKOIMPIAAN?

Ei mitenkään, sillä ei ole mitään sanottavaa pätkätyöläisille, prekaareille, saati työttömille. Onkohan SAK:n johdossa edes funtsattu, että myös nämä työläis-palkansaaja-kategoriat – ja esim ansiosidonnaisella korvauksella elävät – maksavat myös JÄSENMAKSUJA eri liitoille. Ja se poispotkittu duunari tai metsuri (muutaman tunnenkin), joka palveli selluteollisuutta 30 vuotta ehti kyllä kustantaa jäsenmaksuillaan monta ilmaista lounasta Hakaniemen herroille…

Oli sentään ilo kuulla, että Lauri Lylykin on hermostunut ylimmän teollisuusjohdon ja suomalaiseliitin palkankorotuksista ja bonuksista ja kasvavasta röyhkeydestä puolustaa omia etuja markkinataloudessa. Jouko Ahosen lausunnot ja kohtalo kai hieman hätkähdyttivät, SAK:ssakin, oletan. Ei SAK ole mikään erityis-solidaarisuus-linnake, jossa herrojen ja narrien palkkataso olisi lähellä toisiaan, oletan?

SAK – kansanliike?

SAK:n johtoportaasta Timo Räty ja Matti Harjuniemi painottivat hieman erinäköisiä näkökulmia järjestön tulevaisuudesta. Räty esitti, että SAK muuttuisi enemmän kansanliikkeeksi, jonka alueverkostoa tulisi vahvistaa. Harjuniemi oli enemmän asiantuntijaorganisaation kannalla. Hän vaati jopa muun toiminnan ja alueorganisaation keventämistä.

Olen aina olettanut, että SAK on ay-järjestö ja palkansaajien konkreettisten etujen ajaja. Kansan- tai kansalaisliikkeeksi en ole sitä varsinkaan viime vuosikymmeninä mieltänyt. Talven 1971 lakkotaistelut olivat se ”historiallinen hetki”, jolloin itse aloin tajuta yhteenliittymisen ja työväen voiman, mutta siitä on SAK ja ammattiyhdistysliike kokonaisuudessaan muuttunut ihan muuksi. Niin Suomikin.

Mutta: jos SAK oikeasti haluaisi kansanliikkeeksi tämän pv Suomessa, toiminnan pitäisi muuttua ja radikalisoitua reilusti.

Esimerkiksi:

SAK voisi asettua rasismin vastaisen kansanliikkeen eturintamaan – vaikkapa vain vaatimalla ns. harmaan talouden kitkemistä ja suomalaisten ja ulkomaalaisten samaa palkkatasoa, Suomessa työskenneltäessä. Ja toimimalla konkreettisesti tasa-arvoisemman palkkapolitiikan puolesta ns. paskaduuneissa ja erityisesti naisvaltaisilla aloilla.

SAK voisi nostaa nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen torjunnan lipun uusiin sfääreihin – vaikkapa vain vaatimalla alle 25-vuotiaiden työllistämiseen erikoismäärärahoja ja lainsäädäntöä, jonka turvin jokainen alle 25-vuotias olisi joko järkiperäisessä koulutuksessa tai työelämässä mukana. Väliinputoajat haravoitaisiin myös SAK:n voimin.

SAK voisi reilusti tulla kaikista köyhimpien puolelle, ajatella ”heikoimpiaan” ja asettua kohtuullisen perusturvan ja myös jatkossa perustulo-ajattelun kannalle – esimerkiksi esittää tulevalle hallitukselle peruspäivärahan saajille vähintäänkin 100 euron kk-lisäystä. Ilman että tällä olisi minkään valtakunnan muuta ”korotuspainetta” a) tuleviin palkkaneuvotteluihin, b) ansiosidonnaisen pv-rahan määrään.

Jotenkin uskon, että suomalaisista palkansaajista ”noin keskimäärin” – siis niistä joiden kk-tulo on ”noin keskimäärin” 2800-3000 euroa brutto -l öytyisi vielä aika tavalla SOLIDAARISIA SAK-laisia, jos SAK ryhtyisi oikeaksi kansanliikkeeksi, kansan köyhimmän osan etujen ajajaksi (?).
Ottaisi siis ohjelmajulistuksiinsa ja tavoitteisiinsa konkreettisia sosiaalipoliittisiakin teemoja – eikä vain yleishymisteleviä lauseita (?)

Joensuun virallinen Öisinajattelija