Tämä on kommentti elokuvasta NELJUBOV
“All You Need is Love” – lauloi vuonna 1980 murhattu Beatles-nero eli John Lennon. Samaa sanomaa julistaa Pietarin John Lennon -temppelin guru Kolja Vasin.
Vaan arkitodellisuus on toinen, niin myötätuntonsa ja moraalinsa menettäneessä lännessä kuin ryöstökapitalismia opettelevalla itsevaltaisella ja rikkonaisella Venäjällä…
NELJUBOV, elokuvataiteen parhaimmistoa
Palasin juuri keinotodellisuudesta eli elokuvista. Joensuun Tapio on hyvällä asialla ja onneksi vakavanhiljaista yleisöäkin näytti riittävän…
Andrei Zvjagintsevin ohjaama RAKKAUTTA VAILLA / ven. NELJUBOV (2018)
on maineensa veroinen ja tähänastisen elokuvavuoden 2018 ehdoton huippu.
Täysin rakkautta vailla olevassa tarinassa eroava, rankasti riitelevä, toisistaan ja todellisuudestakin vieraantunut pariskunta hylkää lapsensa tavoitellessaan omaa onneaan , rakentaessaan uraansa, eläessään sivusuhteissa. Kaupunki-Venäjän, itseensä ja toisiinsa kyllästyneen keskiluokkaisen avioparin arkipäivää on harvoin kuvattu näin kriittisesti, osuvasti ja taidolla. Takana on hajonnut CCCP-monoliitti ja sen hukassa olevat onnettomat ihmiset.
Kun riitelevän parin 12-vuotias poika karkaa kotoa ja katoaa, alkaa etsiskely ja jopa pienimuotoinen mietiskely, mutta eivät itsekkäät ryöstökapitalistisen Venäjän uhrit eli nämä samaiset vanhemmat mitään opi. He hylkäävät loppukohtauksessa myös tärkeimmän, lähimmäisensä, välittämisen ja rakkauden. RAKKAUTTA VAILLA on huikea, hiljaiseksi vetävä puhutteleva elokuva. Suosittelen, kuten myös Zvjagintsevin muita töitä: PALUU ja LEVIATHAN.
Tämä ohjaaja löytää nykyvenäläisestä todellisuudesta OLENNAISEN! Alku ja loppukohtaus ovat puhdasta Tarkovskia, mutta silti omaperäistä. Venäjän troikka kiitää elokuvan lopussa juoksumatolla, rakkautta vailla olevan ja sitä antamaan kykenemättömän monen sukupolven uhri-ÄIDIN juostessa Rossija-pusero päällään, epätoivoisesti ja paikallaan, …tuntemattomaan tulevaisuuteen. Gogol on yhä ajankohtainen! Toisaalla, myös ISÄ-Venäjä on kadoksissa ja työelämän sekä – tässä tapauksessa – naisten alistama, oman lapsensa hylännyt, uutta ihmistä kasvattamaan kykenemätön mieshahmo. Perhekolmikon näyttelijät tekevät mieleenjäävät roolit:
Marjana Spivak-Aleksei Rozin-Matvei Novikov.
RAKKAUTTA VAILLA on pessimistinen, mutta kierän koivun kautta kantaottava, mitä yhteiskunnallisin elokuva. Se on myös nykyaikainen tarina kaupallistuneista selfie-ihmissuhteista, joissa näkyminen ja näyttäytyminen sekä oma ura ja tyydytys ovat pääosassa, ei uhrautuminen, myötätunto ja aito rakkaus. Pientä toivoa antaa ainoastaan kadonnutta pariskunnan poikalasta etsimään ryhtyneen vapaaehtoispartion määrätietoisuus ja kansalaistoiminta…
Lainaan itseäni viisaampia, sillä kirjallisuusmies & elokuvakriitikko Jussi Virratvuori
sanoo sen paremmin (Karjalainen 20.4.2018):
“Kritiikki, jota ohjaaja kohdistaa oman maansa valtaapitäviä kohtaan, on taitavan epäsuorasti ilmaistu. Uutispätkät, oligarkkien vauraus, itsensä glamour-hedonismi, yritysmaailman ortodoksinen sharia-laki… Viittauksista muodostuu suuri kuva. Ja se miten elokuva kommentoi sanattomasti selfie-kulttuuriin uppoutuneita ihmisiä, on tarkimpia nykyajan kuvauksia pitkään aikaan”.
Juuri näin. NELJUBOV nousee yleismaailmalliseksi, Venäjän rajat ylittäväksi elokuvataiteeksi…
ps. ja se menee vielä Joensuun Tapiossa lähipäivinä…
Öisinajattelija