Asun Joensuun Penttilässä, Mäntylässä. Tarkemmin en kerro. Jatko on sen verran intiimiä.
Olen paljon kotona. Ikkunastani näkyy Penttilän mäntymetsä, se suojeltu. Proud of it. Tästä olisi Hannu Salama ja Pentti Linkolakin ylpeä…
Keittiön ikkunasta , kadun toinen puoli, näkyy opiskelija-asuntola. Tunnen sen asukkaat ikkunaetäisyydeltä visuaalisesti suht koht hyvin – joidenkin sex-elämänkin. Kyllähän se kiehtoo. Tervehdin jopa muutamaa koirankusettajaa. Eräällä, kohta synnyttävällä nuorella naisella on viisi (=5) koiraa, joita hän yrittää epätoivoisesti ulkoiluttaa yhtäaikaa. Joskus hän luovuttaa, ulkoiluttaa vain paria. Miestä en ole nähnyt, mutta on hänkin olemassa. Miten käy naisen, jolla on viisi koiraa ja joka synnyttää yhden lapsen? Sen näen, ennemmin tai…
Vastapäätä kolmannessa kerroksessa asuu pariskunta, jolla on vain yksi koira. Nainen on laiha ja urheilullinen. On ilo katsoa häntä keittiössä. Hän tekee naisroolinsa, ruokansa aina yksin. No jaa, kyllä mies avustaa viikonloppuisin. Naisen lantion kaari on nätti ja aamutakki miltei auki. Näen hänet usein seisomassa lieden ääressä. Hän valmistaa ruokaa, välillä voimistellen.
Alakerrassa asustaa pari yksinäistä. Opiskelijatyttöjä hekin.Toisella on afrikkalainen poikaystävä. Tämä käy harvoin, mutta näen rakkauden asteen. Suudelma hivelee silmiä. Miten kaunista nuori rajat ylittävä rakkaus on. Ajattelen omaa menneisyyttäni. Historiaani Pietarissa, opiskelija-asuntolassa.
Juuri nyt, vastapäiseen asuntolaan tulee outo mies? Tämä on uutta, tästä lähtee suhde. Talvella, kun oli pakkasta 30 ja enemmän, eräs seurue jätti / heitti juopon miehen lumihankeen Hän oli kaiketi väärään seuraan eksynyt. Poika ei päässyt juuri jaloilleen. Soitin poliisin (koska satuin valvomaan, keittiön ikkunaan). Hän jäi henkiin.
JUURI NYT, toisen kerroksen tyttö menee suihkuun. Tiedän, hän tulee sieltä ilkosen alasti ja kävelee ympäri kämppäänsä. Saattaa käväistä parvekkeella, hymyilee, tietää katseeni. Hänen kulmikkaassa kehossaan on ripaus Elisabeth Tayloria. Hän saattaa tietää senkin.
Opiskelija juhlii aina liikaa…
Joensuun Elli, joensuulainen asunto-osakeyhtiö tai sinnepäin on päättänyt ettei se vuokraa enää Länsikadulla olevia asuntoja ULKOMAALAISILLE OPISKELIJOILLE. Nämä kuulemma juhlivat liikaa. Syksystä 2011 lähtien ulkomaalaiset opiskelijat asutetaan Rantakylään, pois silmistä, pois keskustasta, pois häiriköinnin aiheuttamista valituksista.
Opiskelijat juhlivat yleensäkin. Muistelen omaa opiskelijaelämääni, Mytninskaja Naberezhnajalla. Voi hyvänen aika – jokainen opiskelija olisi saanut häädön heti, näiden tiukkapipoisten joensuun ellien mittapuulla. Leningrad kesti meidät, hullut suomalaiset. Joensuu ei aina kestä edes muutamaa puolalaista… Olisikohan tässä pieni siivu rasismia?
Joensuun virallinen Öisinajattelija