Paavoja on moneksi. Tuttavapiirissäkin. Vähemmän tuttuja Öisinajattelijalle ovat esimerkiksi seuraavat Paavot:
Lipponen-Väyrynen-Arhinmäki. Kaikki taisivat olla pressaehdokkaitakin. Huonolla menestyksellä – ja kansakunnan onneksi, kai (?).
Paavo on nimi, joka annettiin useasti noin 60 vuotta sitten. Arhinmäki on poikkeus. Hän on Paavo-poliitikkojen sarjassa nuorin ja mielestäni myös myönteisin poikkeus.
Ministerinä Paavo Arhinmäki on todellinen harvinaisuus.
Olen käynyt Englannissa, missä Paavo Arhinmäki ihastelee juuri nyt, Lontoon olympiamatkallaan – samaa kuin minä vuonna 2000 – maksuttomia museoita. Todella hieno ajatus: maksuttomat museot voisivat olla keskeinen osa vasemmistolaista kulttuuripolitiikkaa, jolla kansalaisomaisuus tuodaan kaikkien saataville. Hämmästyttävää sinänsä, että juuri elitistisessä Britanniassa museot ovat kaikille avoimia (?). Niin noh, kyllä ne myös Britannian mennyttä maailmanvaltaa osaavat kuvata…
Arhinmäellä on lyhyen ministeriuransa aikana jo melkoinen nippu merkittäviä kulttuurisaavutuksia. Niillä, vaikkapa Guggenheimin alasajolla, hän nousee ministerisarjaan, jonka viime vuosikymmenien uranuurtajia ovat olleet Kalevi Kivistö ja Claes Andersson. Molempien Paavon edeltäjien kulttuuripolitiikasta olen saanut nauttia itsekin, muun muassa Suomen elokuva-arkiston työntekijänä 1980-90-luvulla. Toivon Paavolta (joka on esim Nurmeksen elokuvajuhlien suojelija, vaikka ei paikalle taida ehtiäkään…) jatkossa myös elokuvasympatiaa…mieluusti muualla kuin Mannerheim-tuotannoissa.
ARHINMÄKEÄ ON KRITISOITU korkeakulttuurin väheksymisestä. Aivan perusteettomasti. Kyllä hän korkeakulttuurin ponjaa. Kyllä kansakin – tajusin tämän viimeksi Lieksan vaskiviikolla (ks. edell blogini) , jossa aivan tavalliset lieksalaiset haltioituivat esim Boston Brass -porukan puhaltimia kuunnellessa.
Niin. Nyt Arhinmäki ei ehtinyt Savonlinnaan ja on muutenkin profiloitunut katutason kulttuurin ymmärtäjänä. Juuri näillä toimilla, marginaalia tukemalla, Arhinmäki lunastaa paikkansa. Tottakai kansankulttuuri kuuluu katutasolle ja kansalle; siellä on vasemmistolaisen MINISTERINKIN OLTAVA. Todella hienoa, että Arhinmäki on tilaisuutensa valinnut – niistä kymmenistä ja sadoista mihin kutsu kuuluu…
Öisinajattelija