Toimittajat Anne Kuorsalo & Iris Saloranta ovat koonneet lasten sotakokemuksista koskettavan teoksen – ”Sodan haavoittama lapsuus”, 2010.
Miesten kärsimyskertomukset tai sankaritarinat Suomen talvi- ja jatkosodasta ovat yleisesti tunnettua henkilöhistoriaa. Rintamamiesten haastatteluja, päiväkirjoja, kirjeitä tai muistelmia on käytetty runsaasti eri tutkimuksissakin. Vasta viime vuosina kotirintaman naisten ja lasten rooli on ollut enemmän esillä.
Sodan haavoittama lapsuus on jo poikkeavan näkökulmansa vuoksi hyödyllistä luettavaa. Vajaan neljänkymmenen tarinan kirjoittajista kaksi kolmannesta on naisia, ja aika moni heistä aivan pienenä evakkoon joutuneita tai sitten evakkojen lapsina syntyneitä. Muistelijat ovat olleet pääsääntöisesti suomalaislapsia 1930-40 -lukujen vaihteessa, mutta mukana on muutama viime vuosikymmeninä Suomeen muuttaneen maahanmuuttajan ”sotatarinakin” . Ne antavat kirjan muille teksteille hyvän kontrastin ja alleviivaavat lasten kokemusten yleispätevyyttä.
Sodan haavoittama lapsuus tuo tasapuolisesti esiin kaikki yhteiskunnan eri kerrokset, joita sota tai evakkoretki on koskettanut. Kirjoittajista Jääskessä 1942 syntynyt Riitta Uosukainen edustaa vahvaa ja politiikassakin vaikutusvaltaista naista, jonka elämää sota ja evakkoretki varjostaa yhä.
Uosukainen kirjoittaa sujuvasti ja tekee myös mielenkiintoisen johtopäätöksen:
”Sodanjälkeinen Suomi ei ollut lastenkaan paratiisi. Kuinka paljon miesten sydänviat selittyvät liian varhain alkaneesta työstä vuorotta ja rakkaudettomasta kohtelusta? Entä naisten sairaudet?”
Sodan jälkeen Laihialla 1946 syntynyt vahtimestari Lissu Kaivolehto puolestaan alkoi tutkia sukunsa evakkohistoriaa vasta kypsyneellä iällä, vanhempien jo kuoltua ja osallistuttuaan ”Elämänkaari” -kirjoituskurssille. Koivulehto löysi elämäänsä jonkimmoisen ikuisen muuttajan identiteetin. Hän huokaa lopuksi nostalgisesti, Eeva Kilpeä lainaten, kuinka mukavaa olisi ”tavata ja haastatella vainajiamme”.
Sodan ”haavoittamat” siviilit edustavat sota-ajan ja sitä seuraavien vuosikymmenten monitahoisia kohtaloita. Joukossa on evakkolapsia, Ruotsin sotalapsia, isänsä ja kotinsa sodassa menettäneitä. Moni lapsi on saanut kärsiä pelosta ja sodan kauhuista, vaikkapa pommituksista – ja sitten isänsä alkoholi- tai mielenterveysongelmista sodan jälkeen. Siksipä on perusteltua puhua sodasta monien ikäluokkien painajaisena. Sitä painajaista on tietoisesti tai tiedostamattaan kantanut myös moni niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin (1945-50) syntynyt suomalaislapsi.
Joensuun virallinen Öisinajattelija