Kun kuulen sanan perheväkivalta, ajattelen tietenkin vaimoaan hakkaavaa tai uhkailevaa miestä. Murhaaja, tappaja, terroristi ja kouluampuja on sinunkin mielikuvissasi aina mies, eikö vain? Myös se nakkikioskilla tai taksijonossa rähinöivä humalainen on mies. Kuka hyvänsä pahoinpitelijä ja lähestymiskieltoon tuomittu on aina mies.
Onkin kummallista, että vuonna 2009 törkeään pahoinpitelyyn tai henkirikoksen yritykseen syyllistyi USEAMMIN NAINEN KUIN MIES. Ja tämä on tilastotietoa, faktaa! Ero miesten pahoinpitelyihin on tosin hiuksenhieno, mutta silti. Myös lapseen kohdistuvan väkivallan suhteen naiset taitavat olla enemmistönä, vaikka tästä minulla ei ole tilastotietoa. Henkinen väkivalta monissa perhetilanteissa jakautunee aika tasan – vaikka, näppituntumalta, naiset ovat verbaalisen nalkuttamisen ja miehen sanallisen alistamisen mestareita. Miehet taas johtavat kuolemaan päättyvissä perheväkivaltatilastoissa. Pariymmentä naista on tapettu näissä merkeissä vuonna 2009. Jokainen on liikaa.
Mistähän sitten tuo naisten lisääntyvä väkivaltaisuus saataisi johtua? Onko se tasa-arvokysymys? Feminismin syy? Tilastoinnin harha?
Perinteinen vasemmistolainen selitys on yhteiskunnallisen väkivallan, sorron ja riiston lisääntyminen yleensä. Väkivalta on siis kaikenlaisen kilpailun , agressiivisen voitontavoittelun ja ihminen ihmiselle susi -ideologian lisääntymisen hinta. Markkinayhteiskunnan menestyjä käyttää tässä mallissa myös fyysistä väkivaltaa yhtenä pääoman keräämisen tai uralla etenemisen keinona. Ellei suoraa väkivaltaa, niin ainakin sen uhkaa. Uskokoon ken tahtoo. Ensimmäisenä ei tule mieleen urallaan raketin tavoin nouseva naisyrittäjä tai tohtorinna, joka etenisi asein, nyrkein tai mafiakostolla uhkaamalla. Tosin pelon, kauhun ja terrorin ilmapiirin luominen – saati työpaikkakiusaaminen – onnistuu naiselta aivan erinomaisesti. Samoin sukupuolinen ahdistelu ja vainoaminen.
Esitän kuitenkin kaiken uhalla kaksi toisenlaista syytä naisväkivaltaan.
Ensimmäinen syy on mallioppiminen, väkivaltaviihteen ja liikunnallisten voimalajien tasa-arvoistuminen.
Väkivalta on tässä selitysmallissani läpäissyt länsimaisen agressiivisesti toimivan markkinayhteiskunnan kaikilla tasoilla, myös arkielämässä, sukupuolten välisissä suhteissa, viihtessä ja harrastuksissa. Luemme mieluusti rikos- ja väkivaltauutisia, joita on tarjolla kaikkialla, ei vain Alibissa; dekkari- ja kauhukirjallisuus myy eniten. Näemme yhtä enemmän väkivaltaa elokuvissa, televisiossa, nettisivuilla. Tietokonepeleissä itsekin ”harrastamme” julmia väkivaltaleikkejä: hurjastelemme ja tapamme autolla, silvomme veitsellä, ammumme, poltamme, raiskaamme ja leikimme sotaa. Yhä useammin väkivallan harjoittaja viihteessä on myös naispuolinen henkilö, ”naiskyttä” tai kotihengetär, joka raiskatuksi tultuaan ajautuu Thelma & Louise -tyyliseen kostonkierteeseen. Yhä useammin nainen myös harrastaa nykyisin voimalajeja, nyrkkeilystä ja bodauksesta amerikkalaiseen jalkapalloon. Tässä ei sinänsä tietenkään ole mitään pahaa. Mutta: tiedämme hyvin, että kuntosaleilla häärii myös hormoni- ja doping-kauppiaita ihan riittämiin. Tiedämme myös, että jotkut rankkoihin pahoinpitelyihin tai henkirikoksiin syyllistyneet naiset bodaavat ja nyrkkeilevät ”pärjätäkseen” fyysisesti miesten maailmassa ja käyttävät myös kiellettyjä aineita samalla tavalla kuin miehet. (Sivumennen: Öisinajattelija on käynyt eri kuntosaleilla vaihtelevasti jo reilut 10 vuotta ja nähnyt monenlaista…)
Toinen syy naisväkivallan lisääntymiseen on sen yleinen hyväksyminen tai vähintäänkin ymmärtäminen.
Naisväkivaltaa on koko ajan vähätelty, vaikka sen lisääntyminen on ollut silminnähtävää. Heikon naisen kosto on usein mielletty ”itsepuolustukseksi” ja se on tehty joskus jopa yleisesti hyväksytyksi ja mies naurunalaiseksi, jos hän on mennyt valittamaan kokemaansa väkivaltaa. (Sivumennen: Öisinajattelija ei kääntynyt miliisin puoleen silloinkaan kun naisen iskemä leipäveitsi …). Sosiaali- ja terveydenhoitoalan väki kuten lastensuojelijatkin ovat pääsääntöisesti naisia, osin syystä, että miehet eivät pienipalkkaisille aloille hakeudu. Niinpä monissa konfliktitilanteissa ammattilaisnaisen sukupuoli tarkoittaa sitä, että toisen naisen väkivaltaa voidaan hyssytellä ja mies muuttuakin uhrista syylliseksi. Näin on käynyt ja käy varsin usein avioerotilanteissa. Luin juuri Ari Jousmäen ja Liisa Kososen yhdessä kirjoittaman pamfletin nimeltä SYYTETTYNÄ ISÄ (2009). Se on aika karmaiseva kertomus – mm. viiden miehen tarinan purku – siitä, miten mieheltä viedään isyys ja estetään häntä tapaamasta omaa lastaan. Vain naisella ja äidillä on näissä väärintuomituissa ääritapauksissa oikeuksia, isällä vain maksajan velvollisuus. Ja tapauksiin liittyy myös väkivaltaa…
Väkivallatonta viikkoa & viikonloppua toivotellen,
Joensuun virallinen Öisinajattelija
(Sivumennen: Öisinajattelija on kokenut myös oman lapsensa kidnappauksen, joka päättyi ”onnellisesti” siten, että isästä tuli lapsensa huoltaja…)