Yritykset eivät saa käyttää ulkomaalaistaustaisten henkilöiden puutteellista kielitaitoa ja tiedon puutetta suomalaisesta työlainsäädännöstä hyväkseen. SAK:n työsuhdetiedotteessa* 26.8. kerrotaan, että sekä Rikosuhripäivystykseen että Maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan on tullut yhteydenottoja palkattoman harjoittelutyön teettämisestä.

Taitaa olla esimerkiksi pienissä yrityksissä melko villiä touhua nykyään. Henkilö otetaan töihin lupaamalla esimerkiksi suullisesti, että jos hän hoitaa hyvin työnsä, he voivat palkata hänet töihin. Harjoittelujakson päättyessä todetaan kuitenkin, että henkilö ei olekaan yritykselle sopiva ja työntekijä jää ilman korvausta. Uusi harjoittelija otetaan töihin, ehkä tämä on sopivampi.

Neuvooko joku työnvälityksessä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, että aina pitäisi pyytää työsopimus, vaikka on harjoittelijanakin ja se pitäisi pyytää kirjallisena? Myös harjoitteluajalta pitää maksaa palkkaa. ”Harjoittelijan palkka on vähintään 80 % kyseisen työtehtävän mukaisesta, 0-2 vuoden palkkaryhmästä”.* Näin lukee Palvelualojen Ammattiliiton PAM:n ohjeissa nuorille ja kesätyöntekijöille.

Jos kerran ”Lakimiesliitto muistuttaa, että harjoittelija-nimikkeen käyttö ei poista työnantajan tärkeintä velvoitetta eli velvollisuutta maksaa palkkaa. Opiskelijoiden kuuluu saada tekemästään työstä asianmukainen korvaus”* – miten silloin voi kuvitella, että kielitaidoton ulkomaalaistaustainen henkilö voi selviytyä tässä viidakossa?

Ehdotan, että poliisilla, verottajalla tai molemmilla on vihjepuhelin, johon voi ilmoittaa työnantajan, joka harjoittelujakson jälkeen lupauksista huolimatta ei ole palkannut henkilöä ja on irtisanonut työntekijän ilman mitään syytä, vaikka tämä on hoitanut tehtävänsä hyvin. Jos asiaa selvitettäessä ilmenee, että työntekijä on aiheellisesti antanut ilmi epärehellisen työnantajan, ilmoittajalle pitää maksaa 200 euron vihjepalkkio. Jos työnantaja on toiminut vastuuttomasti ja esimerkiksi ottanut harjoittelijoita jatkuvasti palkatta, työnantajalta pitää periä tuo 200 euron vihjepalkkio.

Työministeri Timo Harakan velvollisuus on antaa liitoille viesti eteenpäin, miten näihin räikeisiin epäkohtiin puututaan.

On itsestään selvää, että työstä pitää maksaa palkka. Kaikkihan tietysti sanovat, että ”Juu, juu, kyllähän me maksamme”, mutta kuka sitä valvoo ja millaisia sanktioita yrityksille seuraa?
Harmaa talous on kitkettävä Suomesta. Harmaasta taloudesta on enää lyhyt matka rikolliseen toimintaan. Se rapauttaa koko yhteiskunnan ja luottamuksen yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen. Jäljelle jää vain oman edun tavoittelu. Toivottavasti poliitikoille se ei muodostu tärkeimmäksi tavoitteeksi.

*SAK Työsuhdetiedote 26.08: Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on teetetty palkatonta työtä
*PAM: 27.05.2019, Nuorten ja kesätyöntekijöiden palkat
*Lakimiesliitto 15.11.2016: Selvitys opiskelijoiden palkatta työskentelystä