Kaarina Kailo
Kansainvälisen naisten päivän jälkeen olisi hyvä nostaa esiin epäkohtia, joita nimenomaan hoiva- ja eläkeköyhyydestä kärsivät ikänaiset kohtaavat. On loistavaa, että #metoo-kampanja on tehnyt niin näkyväksi naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja sitäkin vakavammat sukupuolittuneet väkivallan teot. Olisi tärkeätä soveltaa intersektionaalisuuden periaatetta myös tässä kampanjassa. Ikänaisiin kohdistuvasta väkivallasta puhutaan vähän, ja aihe on erityisen kipeä kun on kyse omien sukulaisten tai kumppanin harjoittamasta vallankäytöstä.
Ikänaisten ongelmista tulisi myös naistenpäivän yhteydessä puhua enemmän sillä pikakatsaukseni perusteella nuorilla feministeillä on taipumus keskittyä oman viiteryhmänsä kysymyksiin. Mediatkin toistavat pitkälle samoja teemoja, jos yleensä naisten asemaa käsitellään. Kun monien naisten eläkekertymä jää usein heikoksi vanhemmuuden sosiaalisten kustannusten tähden, millä maksaa niitä palveluja, jotka on jätetty SOTE-sopassakin vaille huomiota? Täytettyään 68, mammografiaa ei saa enää ilmatteeksi vaikka syöpä iskee monien kohdalla juuri näinä ikävuosina; gynekologiset palvelut pyritään maksattamaan itse yksityispuolella ja silmälääkärimaksu menee sekin omasta pussista. Ajatellaanko, ettei ikänainen enää tarvitse gynekologista vuositarkastusta? Kun se maksaa noin 200 euroa, se jääkin monelta käymättä, ja näin tämä ennaltaehkäisevä toimenpide evätään pienituloisilta.
Keuhkokuvia ei enää oteta, vaikka sekin auttaisi ennaltaehkäisevästi löytämään mahdollisen keuhkosyövän, joka iskee niin miehiin kuin naisiin vanhuusiällä. Joskin silmälääkärikäynti maksaa myös miehille, pidemmän elinaikaodotteensa myötä näillä pakollisilla maksuilla on eriarvoisuutta lisääviä sukupuolivaikutuksia. Jääkö kaihi hoitamatta niiltä, joiden varat eivät nytkään riitä sekä ruokaan, lääkkeisiin, että kroonisesti kohoaviin erilaisiin maksuihin? Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen ja samanaikainen lääkehintojen kasvu nakertavat pahasti ikänaisten ostovoimaa. Kun mummot sitten yrittävät tienata hieman lisäpennejä myymällä pilkkahintaan käsitöitä (sukkia, lapasia), tuleeko heti nurkan takaa verottaja? Näin on käynyt. Sotejättien luovaa kirjanpitoa sen sijaan tullaan varmaan jatkossakin katsomaan läpi sormien. Soten myötä menetettävät verotulot voitaisiin käyttää nimenomaan ikänaisten ja -miesten hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta taitaa olla valinnanvapaus kohdennettu pikemminkin niille, joilla ei ole Matti (eikä Sipilä) kukkarossa. Epäilen suuresti, että henkilökohtainen budjetti tuo ratkaisun näihin pulmiin. Mutta toivon olevani väärässä. Loppu ikäsyrjinnälle!
Kaarina Kailo
Kirjoittaja on dosentti, Vasemmistonaisten valtikan ja monien paikallisten ja kansainvälisten naisjärjestöjen jäsen, Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnan luottamushenkilö ja tietokirjailija/tutkija
www.kaarinakailo.info
kaarina.kailo[at]gmail.com