Irma Hirsjärvi

Jyväskylässä päätettiin vastikään kolmen kaupungin omistuksessa olevan palolaitoksen myynnistä. Palo- ja pelastustoimi siirtyy tulevan hyvinvointialueen osaksi, ja sen kiinteistön vuokranmaksu sitä kautta valtiolle. Käytännössä nyt tehty päätös tarkoittaa siis sitä, että Jyväskylä kuori rahat tuliteristä kiinteistöistä, ja tulevat vuokrat menevät hyvinvointialueen sisäisen tulonsiirron sijaan siitä ulos, yksityiselle taholle.

Kiinteistöt ostanut eQ Yhteiskuntakiinteistöt kertoo olevansa kotimainen hoiva- ja yhteisuntakiinteistöihin erikoitunut erikoissijoitusrahasto. Se on osa eQ-konsernia, kotimaiseen varainhoitoon ja Corporate Finance -toimintaan keskittyvää yhtiöryhmää. Kauppa oli osa isompaa Jyväskylän kiinteistönmyyntiä, jossa uudelle omistajalle meni myös kaksi oppilaitosrakennusta. Kaikki rakennukset jäivät kaupungin omistamille tonteille, ja niiden vuokra-ajaksi on sovittu yli 20 vuotta.

Vaikka 20 vuotta tuntuu pitkältä ajalta, on se itseasiassa hyvin lyhyt aika. Ei tarvitse kuin ajatella vuosituhannen vaihdetta, ja huomaa, että se oli vasta eilen. Mitä tapahtuu kiinteistöille ja niiden vuokratasolle tämän nyt sovitun vuokra-ajan päätyttyä? Miten varmistetaan kunnossapito?

Tämän tapaisia kysymyksiä kannattaa nyt esittää, sillä sote-valmistelun mammuttimaisen prosessin osana ei kovinkaan usein mainita kiinteistöjä. Niiden rooli on kuitenkin keskeinen, sillä seinät ovat palkkojen lisäksi merkittävimmät kustannusosat sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolella. Rakennukset kuuluvat kuntatalouden ”miehiselle” puolelle, ja sillä on ollut vaikutuksensa naisvaltaisten alojen työhyvinvointiin. Karkeasti voisi sanoa, että komeaan rakentamiseen riittää rahaa, mutta lahoihin päiväkoteihin tai koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuun on saatu huomiota vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Asia on sikälikin tärkeä, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt asettavat erityisiä vaatimuksia uusille rakennuksille, ja lisäävät vanhempien rakennusten vaurioherkkyyttä. Silloin on tärkeää, että tilojen käyttäjillä – sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan ammattilaisilla – on valtaa niihin tiloihin, joissa he työskentelevät. Poliittisilla päättäjillä tulee olla sekä tieto että valta kiinteistöjen käytön suhteen.

Irma Hirsjärvi

Kirjoittaja on Vasemmistonaisten hallituksen jäsen, tutkija ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu