Eila Tiainen
Tapasin hiljan Vasemmiston teltalla Annikin, joka kysyi neuvoa kiperään asiaan. Annikki oli jäänyt jonkin aikaa sitten leskeksi ja asui nyt miehensä kanssa yhdessä rakentamaansa rintamiestaloa yksin.
– Kyllä minä siellä vielä kykenisin asumaan mutta kun nyt on käytössä vain yksi eläke, niin en minä pärjää. Talosta en pääse eroon, kun kukaan ei sitä halua ostaa ja minne minä sitten menisin?
Annikki ei ikävä kyllä ole ainoa laatuaan, vaan vuosia harjoitetun politiikan tuloksena eläkeläisköyhyys on lisääntynyt niin, että monet ikäihmiset Annikin tavoin joutuvat henkensä pitimiksi turvautumaan leipäjonoihin.
Annikin ja monen muun ikänaisen ongelma aiheutuu menneestä maailmasta, kotona hoidetuista lapsista ja sen jälkeen kouluttamattomana saadusta pienipalkkaisesta työstä, josta Annikille eläkettä ei juuri ehtinyt kertyä.
Tällä hetkellä yksinäisen täysi kansaneläke on vain 629 euroa ja takuueläke 766 euroa. Kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyden selittää 1980- ja 1990-luvulla tekemättä jätetyt tasokorotukset ja niinpä eläkkeet nousivat vain kuluttajahintaindeksin mukaisesti.
Tällä vaalikaudella hallitus on vielä jatkanut pieneneläkeläisten elämän kurjistamista kansaneläkeindeksin leikkaamisella ja jäädytyksellä ja sama jatkuu ensi vuonnakin. Ja kun työssä käyvän naisen euro on yhä vain 82 senttiä miehen vastaavasta, niin eläkkeelläkin hän on miestä kurjemmassa asemassa. Naisen työeläke on keskimäärin 68 prosenttia miehen eläkkeestä. Lähes 40 prosenttia eläkeläisistä saa alle 1250 euroa kuukaudessa.
Tulevaisuuden näkymä on masentava, sillä naisella on odotettavissa köyhiä, useimmiten vielä yksinäisiä eläkevuosia miehiä enemmän. Rahan puutteen ja toimeentulovaikeuksien lisäksi ilman omaa syytään kurimukseen joutuneita vanhenevia ahdistaa vielä erittäin vanhusvihamielinen ilmapiiri, missä ikäihmiset nähdään vain räjähdysmäisesti kasvavana kulueränä, paikallisen sanomalehden mielipidesivun mukaan jopa jätteenä ja ihmisroskana. Tämä jos mikä on riistänyt eläkeläisiltä omanarvontuntua.
Niinpä hiljan olikin raikasta törmätä Ylen uutiseen Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön näkemykseen kolmesta yhteiskuntaa tällä hetkellä mullistavasta, suorastaan vallankumouksellisesta voimasta. Ne ovat ilmastonmuutos, muuttoliike ja pitkäikäisyyden lisääntyminen.
Terveeseen, mahdollisimman pitkään ikäänhän ihmiskunta on koko ajan pyrkinyt, miksi siis nyt valittaa! Kysehän on ihmiskunnan suurimmasta saavutuksetsa, toteavat tutkijat. Eläköityvät suuret ikäluokat ovat entistä terveempiä eivätkä aiemmin hankitut tiedot ja taidot häviä eläköitymispäivänä minnekään. Heissä olisi potentiaalia moneen, jos niin haluttaisiin, muuhunkin kuin iltapäivätansseihin tai bingon peluuseen! Tutkijoiden mielestä olisikin tarpeen selvittää ikääntymisen myönteisiä puolia, kun nyt käytävää keskustelua hallitsevat vanhustenhoidon ongelmat ja kestävyysvaje. Heidän mielestään vanhuskäsitys pitäisi täysin vanhentuneena romuttaa ja lopettaa ikäihmisten syrjintä ja sortaminen.
Eila Tiainen
Kirjoittaja on edelleen työskentelevä maisteroitunut toimittaja, ex-kansanedustaja, nyt kansanedustajaehdokas ”korkeasta iästä” huolimatta.