Kesän alkajaisiksi piti tehdä kulttuurikäynti Lieksasta vanhaan kotikaupunkiin Joensuuhun. Totta puhuen käyn siellä kyllä kerran pari kuukaudessa muutenkin.
Nyt oli vähän asiaakin. Haastattelin vanhaa tutkija-kollegaa, Ismo Björniä Karjalan tutkimuslaitoksella ”Metsä ja korpi” -teeman tiimoilta. Asiasta lisää ehkä myöhemmin…
Pistäydyin myös Ahjossa ja Joensuun taidemuseossa. Ahjossa kerkesin juuri ja juuri katsastamaan tekstiilitaiteilija Anneli Kokon 1.6. päättyvän näyttelyn. Jos minulla olisi rahaa taideostoksiin, Kokon komeat kankaat kaunistaisivat pientä olohuonettani! Muistan hienon esillepanon Pushkinskaja 10:n taidegalleriassa Pietarissa, muutaman vuoden takaa. Nyt värjätyt kankaat, silkki ja pellava, oli taiteiltu kylläs pastellivärimaailma niihin kiinni höyryttämällä (?) Jos oikein ymmärsin esitteestä…
Myös Hans-Peter Shuttin ”vinyylitaide” puhutti. Mies on keksinyt koristemaalata taideteoksensa suoraan vanhoille vinyyleille. Loistava idea.
Kirjottuja kuvia kuolemasta ja Ristisaatto
Joensuun taidemuseon Studio-salissa värähteli hempeän kuoleman tuntu. Ulla Pohjolan kirjontateokset parilta vuosikymmeneltä ovat (jeesusmaisiakin) ihmishahmoja huntujen ja muiden peittojen takaa. Eivät ne pelottavia ole, mutta tunnelma on harras: kuvat ovat kuin pieniin astioihin sijoitettuja kirjontoja, joita katsellessa kokee monenlaisia tunnelmia. Ainakin hämmentyy.
Harrasta menoa tarjoaa myös Ristisaatto. Se on teologi Paul Hessen ideoima kokoelma ikoneita, jotka on aseteltu kuin ristisaattoon. Putkista taivutetut figuurit kiertävät näyttelysalia spiraalina ja ikonit seuraavat niitä ristisaattona.
Ikonit ovat suht tuoreita, pääosin 1990-luvulla maalattuja (Auli Martiskainen, Harri Stefanus, Kyllikki Suvanto…). Niiden keskellä aika pysähtyy ja katsoja hiljenee kuin itsestään. Pyhää voi kokea keskellä kaupunkia, perjantai-iltapäivänä. Hyvä idea on sekin, että Joensuun taidemuseon ”Happy hour”, ilmainen sisäänpääsy, ajoittuu perjantaiksi klo 14-16.
ps. Maallisia nautintojakin piti kokea. Kävin kesän alkajaisiksi kolmen nuorimman lapseni kanssa syömässä Deli China -ravintolassa. Se on viihtyisä keidas Carelicum-talon sisäpihalla. Näitä etnisiä ravintoloita, joita on useampia Joensuussa, olen jäänyt kaipaamaan Lieksassa asuessani…
Öisinajattelija