Olen asunut Lieksassa vuoden 2012 tammikuusta. Olen uuslieksalainen, mutta Keski-Pohjanmaan Kannuksessa nuoruuteni viettäneenä mentaliteetiltani pohjalainen. En väitä ymmärtäväni karjalaisia, saati lieksalaisia, vaikka äitini on vepsäläisten evakkojen jälkeläinen. Olen käynyt syntymässä Lahdessa ja asunut myös 15 vuotta Helsingissä ja melkein 20 vuotta Joensuussa. Olen siis maassamuuttaja. Olen myös maastamuuttaja ja maahanmuuttaja – asuttuani lähes 7 vuotta ulkomailla. Lieksassa minulla ei ole minkäänlaisia sukusiteitä. Ellei vaimoa ja vaimon sukua lasketa…
Olen lieksalainen – ja ylpeä siitä!
Lieksa on ollut pahassa maineessa jo monta vuotta. Maine on suurimmaksi osaksi käsittämättömien väärinkäsitysten summa. Maine on luotu mediassa, paljolti KehäKolmosen sisäpuolella. Ne mediaihmiset, jotka ovat vaivautuneet Lieksaan saakka, ovat tulleet tänne kovassa kiireessä ja moraalisesti närkästyneinä vahvistamaan ennakkoluulojaan. He ovat useimmiten tulleet osoittamaan kuinka ennakkoluuloisia ja typeriä periferian, pikkukaupungin ja rajaseudun kansalaiset ovat. Heillä ei ole ollut aikomustakaan tuottaa tasapuolista informaatiota.
Kokemuksesta jopa tiedän, etteivät esimerkiksi tasapuolisuuteen pyrkivät dokumenttielokuvat ole edes saaneet rahoitusta. Olen ollut joissakin hankkeissa mukana, ideoijana! Niinpä Lieksa on koko ajan mustavalkoisen informaation herkullinen kohde ja lähde!
Ja silti uskallan sanoa. Kaupunki on paljon mainettaan parempi, täynnä luovaa potentiaalia, aitoa yritteliäisyyttä ja jopa vireän kulttuurin keskus. Tämä ei tarkoita sitä etteikö epäkohtia, köyhyyttä, karjalaista kateutta ja ennakkoluuloja olisi.
Kulttuuria kaikille, palvelut pelaavat
Tässä pikkukaupungisa, Lieksan Kulttuurikeskuksessa tapahtuu monenlaista. Nuorisolla on siellä hyvät tilat kokoontua ja jopa uusimmat elokuvat tavoittavat lieksalaisen samaan aikaan kuin herttoniemeläisen helsinkiläisen. Kuka niitä katsoo siellä, täällä? Kaupungin pääkirjasto on Suomen parhaimpia, käyttöasteen, palvelujen ja elokuvakokoelmien suhteen.Voin vakuuttaa: aika monessa kirjastossa olen asioinut viime vuosikymmeninä! Ulkoilureitit, valaistu hiihtolatu, uimarannat ja uimahalli ovat huippuluokkaa. Täällä voi kesäisin pelata tennistä ja heitellä frisbiigolfia ilmaiseksi! Marjamaat ja sienimaastot ovat kilometrin parin etäisyydellä.
Moni palvelu pelaa siitä huolimatta, että nuoriso muuttaa muualle, mikä ei sekään ole yksin Lieksan ongelma Suomen laita-alueilla. Syrjiltä muutetaan keskuksiin kaikkialla. Palvelu pelaa Lieksassa vieläkin osittain siksi, että useimmat palvelut on mitoitettu 20 vuoden takaiselle ja kokoiselle Lieksalle. Tässä on hyvät puolensa, toistaiseksi – Lieksasta kun on muuttanut reilu kolmannes väestöstä pois parinkymmenen vuoden aikana. Työpaikat ovat tiukilla. Nykyinen väkiluku on noin 12 500. Elän siis pikkukaupungissa.
Lieksassa ei ehkä ollakaan yksin?
Helsingissä kuulee jatkuvasti uutisia yksinäisistä, hylätyistä ja yksiöönsä omaisten unohtamista vanhuksista. Väitän, että Lieksassa naapuri tunnetaan ja kaverista pidetään pääsääntöisesti huolta. En halua liioitella, mutta käsittääkseni kukaan ei ole tässä kaupungissa jäätynyt kinokseen, harhaillut yöpaidassa Pielisentiellä eivätkä vanhukset mätäne kuolemansa jälkeen asunnoissa kuukausikaupalla.
Luonto on lähellä ja terveyspalvelut toimivat…vielä (?). Niin no, ikävä kyllä, sote-”uudistukset” voivat romuttaa kaiken (?). Terveyspalveluja tarvitaan koko ajan enemmän koska Lieksa on Suomen ”eläköitynein” kaupunki. Olen ylpeä siitäkin, kohta itsekin eläkeläinen! Sanottava on, että Lieksan eläkeläiset ovat harvinaisen liikkuvia, virkeitä ja osallistuvia. Näen sen joka päivä.
Ulkomaalaiset silmätikkuina
Asun Lieksan Partalanmäellä. Alue ei ole kaupungin ”ulkomaalaisin”, mutta naapurikortteileissani asuu sekä somaleja että irakilaisia ja venäläisiä. Tunnen heistä monia ja tervehdin tuntemattomiakin. Hekin tervehtivät, useimmiten iloisesti ja jonkin sanan vaihtaen.
Lieksassa pidetään yllättävää kyllä hyvää huolta jopa ulkomaalaisista. Juuri se herättää närää siellä sun täällä. Olemmeko unohtaneet oman Ruotsiin muuttomme, omat työttömämme, nuoremme? Kyllä, osittain – ja ns nuorisotakuun kohdalla olisi parantamisen varaa, koska se ei näytä toimivan! Ei Lieksassakaan.
Se, että Lieksan päättäjät päättivät (erotuksena esim Länsi-Suomen rikkaista ruotsalaispitäjistä!) ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, oli hieno kädenojennus niille, joilla ei ole sijaa kotimaassaan. Halpojen ja vapaiden vuokra-asuntojen maine kiiri myös ulkomaalaisten korviin. Siksi tänne on muuttanut paljon myös oleskeluluvan saaneita somaleja ja muita ulkomaalaisia. Lieksassa vuokrataso on jopa 30 % halvempaa kuin Pohjois-Karjalan aluekeskuksessa Joensuussa. Ison kaksion saa vuokrattua aivan keskustasta 450 eurolla. Puhun kokemuksesta, maksan kaksiostani (58 neliötä) vuokraa juuri tuon summan. Sijaitsen melkein joen rannalla, kuvitelkaa, 200 metriä uimaan ja uimahalliin!
Ei tietenkään ole ihme, että esimerkiksi juuri mustat somalit herättävät huomiota ja keskusteluja. Pitää myöntää, että ison ryhmän (= 300 muuttajaa parissa kolmessa vuodessa) muuton vuoksi syntyi uusia ongelmia, joihin aniharvalla on ollut valmiita ratkaisuja.
Myös sosiaalitoimi taisi olla aluksi lujilla, vaikka teki kaikkensa. Mutta tarkoitus on koko ajan ollut hyvä: vaikka olemme Lieksassa köyhiä, autamme silti muita , miten te siellä muualla Suomessa, kertokaa? . Näissä kotouttamisasioissa on kunnostautunut erittäin hienosti esimerkiksi Lieksan tukipiste ja sen vapaaehtoistoiminta. Monet eläkeläiset ja ja usein juuri naiset ovat innolla mukana vaikka kielikotouttamisessa! Kunpa muualla Suomessa tästä otettaisiin oppia!
Tilanne on kokemukseni mukaan paljon parempi Lieksassa 2010-luvulla kuin Joensuussa skini-ilmiön aikana, 1990-luvulla. Muistan Joensuun 1993, ikävä kyllä. Olin silloin Joensuussa töissä, MLL:n nuorisosihteerinä. Vaikeaa aikaa eikä kenelläkään paljon kokemusta ulkomaalaistyöstä! Onneksi oli sellaisia työntekijöitä kuten Jouni, Erkki ,Leena ja Tapio ….
Mutta, aidosti väitän: Lieksa petraa ja pärjää tätä nykyä paremmin, ehdottomasti!
Kritiikki ja kansainvälisyys
Ei pidä perusteetta torjua myöskään kriittistä keskustelua. Kotouttamisasioissa on paljon parantamisen varaa. Myös Lieksan omat työttömät ja erityisesti nuoret on hoidettava! Vain näillä kriteereillä monikulttuurinen Lieksa voi kehittyä! Vain tasavertaisperiaatteilla ulkomaalaiset ja lieksalaiset löytävät toisensa. Siksi myös perussuomalaisten kriittistä ääntä on kuultava. En ollenkaan usko, että Lieksan perussuomalaiset sinänsä vastustaisivat ulkomaalaisia. He vaativat oikeutta ja tasa-arvoa kaikille ja se on kyllä köyhän ja poljetun kansan oikeus. Ollut aina ja on nytkin.
Väkivalta ja rasistiset solvaukset sekä valheellisen tiedon välittäminen nettilistoilla ovat eri asia. Niitä ei lieksalaisten enemmistö taatusti hyväksy!
Lieksaan mahtuu hyvin uusia tulokkaita maasta mistä hyvänsä. Tahtoisin uskoa, että ajan kanssa kaupunki jopa profiloituu harvinaisena itäsuomalaisena kansainvälisenä keskuksena. Kansainvälisyydestä täällä on toki kokemusta monenlaisen kulttuurin alueella (ks. edell blogini). Lieksan Vaskiviikot, esimerkiksi, ovat maailmankuulu kansainvälinen konserttitapahtuma. Tervetuloa kaupunkiin, heinä-elokuun vaihteessa 2014!
Öisinajattelija