Joensuussa järjestettiin lauantaina 16.10. alueelliset journalismin päivät. Ne keräsivät kolmisenkymmentä pohjoiskarjalaista lehtimiestä ja -naista, joista suurin osa joensuulaisia ja ehkä kolmannes Ylä-Karjalan, Lieksan ja Ilomantsin suunnalta. Tilaisuuden keskeinen puuhamies oli pitkän linjan ja monen alan kansalaisaktivisti, freelancerina leipänsä tienaava Matti Ronkainen. Hän harmitteli vain sitä, että paneelikeskusteluun kutsutut joensuulaispäätoimittajat loistivat poissaolollaan, vaikka päivämäärä oli sovittu ajat sitten.
Keskustelun aiheina olivat paitsi maakuntalehtien tila ja tulevaisuus, myös ne aihepiirit, jotka ovat Pohjois-Karjalan mediassa eräänlaisia tabuja.
Suorasanainen Risto Uimonen
Pääalustajaksi kutsuttu Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen esitti aluksi lyhyen maakuntalehti-historiikin. Siinä hän päätyi aika suorasanaiseen arvioon siitä kuinka maakuntien ykköslehdistö on muuttunut kansanvalistajasta nykyisten omistajiensa rahantekokoneeksi. Pörssiyhtiöomistus vaikuttaa, lehtien on tehtävä osakkeenomistajille tulosta vaikeinakin aikoina. Ja sitä ne todella tekevät, usein hakeutumalla viihteellisyyteen, yhdistämällä ja keskittämällä toimintoja (yheistuotanto, yhteistoimitukset ja samojen juttujen vaihto). Tulosta tehdään myös irtisanomalla . Lehdet siis menestyvät raapimalla tehokkuutta toimittajien selkänahasta. Uimosen mukaan esimerkiksi Ilkka, Kaleva ja Karjalainen edustavat ”…täyden kympin lehtiyhtiöitä” – niin hyvin ne pärjäävät omistajiensa näkökulmasta, vaikka tilaajakunta väheneekin.
Termi RAHANTEKOKONE esiintyi ex-päätoimittaja Uimosen puheessa useampia kertoja. Sisältöön panostetaan hyvin vähän, jutut lyhenevät ja toimittajilta vaaditaan lähimain täydellistä MONIMEDIA-valmiutta. Uimonen kysyikin: ”Ammutaankohan tässä jo omaan nilkkaan, paraneeko laatu ja unohtuuko maakunnan ääni kokonaan?” Veteraanijournalisti siteerasi lehtikeisari Rupert Murdochia: ”Liian monilta päätoimittajilta puuttuu kosketus lukijoihin”. Tuota lausetta Uimonen ei sentään soveltanut ihan jokaiseen maakunta- tai paikallislehteen…
Irtisanomiset
Vuonna 2008 alkanut globaali taantuma on vaikuttanut myös mediamaailmaan. Usko tulevaisuuteen on mennyt, vaikka Suomi on edelleenkin maailman kolmanneksi paras sanomalehtimaa – lehtien lukemisen ja tilaamisen suhteen. Edellä ovat vain Norja ja Japani. Muualla maailmalla esimerkiksi paperilehtien lukuharrastus on muuttumassa nettiselailuksi. Myös ilmoitukset ovat siirtyneet paljolti nettiin. USAlaisen tutkimuksen mukaan vuosi 2040 olisi se rajapyykki, jolloin viimeinen amerikkalainen sammuttaa valot eli heittää vihonviimeisen paperilehden roskikseen.
Toimitusten supistukset eli toimittajien irtisanomiset ovat olleet viime vuosina 10-15 % luokkaa eri lehtiyhtiöissä ja maakuntalehdissä. Se on iso prosentti Risto Uimosenkin mielestä ja lisää on luvassa. Silti lehtiä luetaan vielä pitkään kahvipöydissä, ainakin niin kauan kuin laatujournalismi on painetussa sanassakin jonkimmoinen tukijalka. Verkkolehdet ovat kuitenkin vasta tiensä alussa ja kehittymässä.
Tapaus Matti Apunen
Joensuun tilaisuudessa keskusteltiin myös jonkinverran Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli EVAn johtajan, Matti Apusen ”aloitteesta”. Apunenhan halusi julkisuuteen kaikkien toimittajien poliittiset kannat ja äänestyskäyttäytymisen. Sinänsä outo esitys Suomenmaassa, missä vaalisalaisuus on tiukka ja poliittisia kantoja ei julkisesti miltään TIETYLTÄ AMMATTIRYHMÄLTÄ yleensä udella. Risto Uimosen arvion mukaan suomalaisista toimittajista valtaosa on ”aidosti liikkuvia äänestäjiä”. Hän totesikin lehtihaastattelussa, että ”…Apusen vaatimuksen taustalla on elinkeinoelämän pelko median suuresta vallasta” ja ”…EVAn yrityksestä pyrkiä nakertamaan median uskottavuutta” (Karjalainen 17.10.).
Pohjois-Karjalan Berlusconi: Yrjö Laakkonen
Niinpä, voisi melkein toivoa, että media koko Suomen mitassa ja maakuntatasollakin ryhtyisi harrastelemaan sitä kuuluisaa tutkivaa journalismia myös suhteessa TALOUDELLISEEN VALTAAN. Ei vain suhteessa poliitikkoihin. Pohjois-Karjalan tasolla eräänlainen tabuhenkilö myös lehdistössä on ollut vuosikymmeniä superrikas Yrjö Laakkonen. Hän on paitsi menestyvä autokauppias, kiinteistö- ja maakaupoilla rikastunut liikemies – myös Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n suuromistaja. Ja omistaa siten koko Pohjois-Karjalan lehdistä ns. leijonanosan, alkaen Joensuussa ilmestyvistä Karjalaisesta ja kaupunkilehti Heilistä.
Palataan näihin ja muihin maakuntamme mahdollisiin mediamaailman tabu-aiheisiin seuraavassa blogissa…
Joensuun virallinen Öisinajattelija