Ovatko Manning-Assange-Snowden median muskettisotureita vai vakoilijoita?
Tiedusteluanalyytikko ja 25-vuotias rivisotilas Bradley Manning sai tänään 31.7. 2013 pitkän vankeustuomion toimitettuaan Wikileaksille 700 000 salaista asiakirjaa. Syyttäjän mukaan hän vakoili ja varasti dokumentteja, mutta ei suorastaan auttanut USA:n vihollisia. Asiakirjoista ja mm videoista selviää kuinka amerikkalaset sotilaat tappavat siviilejä Irakissa – ja jatkavat tappamista, vaikka tajuavat mitä tekevät…
Manningilla on yhteys 42-vuotiaaseen Julian Assangeen, arkoja uutisia ja salaisia raportteja paljastavan Wikileaks-sivuston perustajaan. Hän on viranomaisia paossa Lontoon Ecuadorin suurlähetystössä. Juuri Manning välitti asiakirjoja ja tietojaan Wikileaksille. Ruotsi haluaa Assangen luovutusta syyttääkseen häntä seksirikoksista. Assange kiistää ”keksityt” syytteet ja pelkää luovutusta Ruotsin kautta USA:n viranomaisille…
Manningilla ja Assangella ei ole (ehkä?) suoraa yhteyttä 30-vuotiaaseen puolustusalan konsulttiin, Edward Snowdeniin, joka piilottelee parasta aikaa Moskovan lentokentän transit-tiloissa. Mutta häntäkin syytetään vakoilusta; Snowden nimittäin paljasti keväällä turvallisuuspalvelu NSA:n urkkivan maailmanlaajuisesti tietoliikennettä.
Kuka vakoilee ja ketä?
Voi hyvin kysyä, kuka vakoilee ja ketä? USA valtiona koko muuta maailmaa – vai tuo yllämainittu kolmikko työnantajiaan? Kuka on roisto ja kuka aito median muskettisoturi? Manning, Assange ja Snowden ovat mitä luultavimmin toimineet maittensa lakien tai ainakin antamiensa salassapitositoumusten vastaisesti. Olleet isännilleen epälojaaleja, mutta ehkä kuunnelleet omaatuntoaan?
Ovatko heidän toimensa ihmiskunnan edun ja ”ihmisoikeuksien” vastaisia? Eivät todellakaan. Median muskettisoturit ovat vaikuttaneet merkittävästi tiedovälityksen avoimuuteen. He ovat kieltäytyneet olemasta salailua ja vakoilua harrastavan vallanpitäjän tai työnantajansa kesyjä sylikoiria ja tuottaneet materiaalia tuhansiin ja taas tuhansiin artikkeleihin, dokumentteihin ja televisiouutisiin. Joidenkin mielestä he ovat palauttaneet uskoa aitoon tutkivaan journalismiinkin. Ja kuka tietää millaisia uutisia esim Wikileaks vielä tarjoaa?
Vakoilija on vakoilija riippuen näkökulmasta ja siitä ketä hänen työnsä palvelee. Syyte on raskas ja tuomiot sen mukaiset. Sodan aikana kuolemantuomio on tavallinen, vaikka vakoilijan työ viiime kädessä – ja historiallisessa mielessä – olisi palvellut rauhan asiaa. Esimerkkejä löytyy Suomestakin.
Suomi ja mediamusketöörit
Suomessakin salataan asioita. Aina välillä joku työhönsä paneutuva muskettisoturi löytää jäljen ja paljastaa talouselämän, politiikan tai Supon hämärähommia. Mutta aivan liian harvoin. Onko suomalainen media pelon kourissa kun väki vähenee ja mediatalot keskittyvät entisestään: Money Talks. Kovasti kaipaisin sellaisia raportteja enemmänkin, jonka aikaansaivat toimittajat Juha Honkonen & Jussi Lankinen. HUONOJA UUTISIA (2012) valotti kokonaisvaltaisesti sitä mitä suomalaisessa lehdistössä tapahtuu. Mutta tapahtuuhan sitä kaikkialla muuallakin. Missä piileksivät suomalaiset median musketöörit?
Öisinajattelija