En ollut tänä vuonna yöttömän yön elokuvajuhlilla Sodankylässä. Kukaan ei sponsoroinut ja köyhän freelance-toimittajan matkat ovat rahoitukseen sidotut, vaikka elokuviin ilmaiseksi pääsisikin.
Silti Sodankylää on mukava muistella.
Olen ollut mukana vähän yli tusinan verran festivaaleja, välillä ”Petterillä töissä” – venäläisiä vieraita mukaan houkuttelemassa, tulkkaamassa ja kirjoittelemassa tekstejä Sodiksen ohjelmakatalogiin.
Aleksei German 1988
Vuonna 1988 piti olla Sodankylässä ihan vaan nautiskelijana. Toisin kävi. Eräänä aamun hetkenä joku huuteli itäsaksalaistelttamme ulkopuolella:
”Onks Straniusta näkynyt? Sitä nyt tarvittaisiin ja äkkiä!”
Niin, vuoden 1988 eräs päävieras, ohjaaja Aleksei German, oli päättänyt
poistua Sodiksesta ennen koulun keskustelutilaisuutta,
johon miestä odoteltiin. Tuittupää Aleksei oli riidellyt tulkkinsa ja
Mika Kaurismäen kanssa siihen malliin, että istui hotellin aulassa
laukku pakattuna.
Menin lepyttelemään (tunsin ohjaajan suht hyvin, olin tulkannut häntä aikaisemmin pariin otteeseen Helsingissä) – ja viittoilin baarin suuntaan, missä istui
kuulu jugoslavialainen Organismin mysteerit-ohjaaja Dusan Makavejev:
”Otetaan nyt ensiksi kaljat kuitenkin?”
Otimme oluet, joita hieman terästin. Jugo-Dusan haastoi myös suht sujuvaa
venäjää ja alkoi kanssani ylipuhua Alekseita. Saimme miehen leppymään, kun kerroin että festarit menevät ihan pieleen ellemme kuule elokuvahistoriaasi. Koulun sali on
räjähtämisasteeseen täysi (niin olikin). Meni siinä vartti tai kaksi, mutta
niin vain sitten kävelimme juhlasaattuessa koululle, jossa uskolliset
kuulijat odottivat. Eivätkä pettyneet…
Joku lehti kirjoitteli Lapissa, että ”tulkki pelasti päävieraan”. Olin aiheellisesti ylpeä.
Kaksoset 1989
Vuonna 1989 piti olla töissä Sodankylässä, tulkkaamassa Otar Joseliania. Toisin kävi.
Juna lähestyi aamutuimaan Rovaniemeä kun konnari kuulutti, että
Straniusta kaivattaisiin.
Kömmin krapulaisena konnarinvaunuun. ”Istu alas, nyt tulee vakava uutinen!”
Ajattelin siinä, että Joseliani oli perunut tulonsa viime hetkellä,
sellaistakin sattui…
”Niin, tuota noin, Sinulle on tänä aamuna syntynyt kaksi tyttöä,
kaksoset, onneksi olkoon…”
Joopa joo, sellaistakin elämässä sattuu – 14.6. taas vuosia täyttäneet , nyt jo 23-vuotiaat ihanat neidit pilasivat ennenaikaisella syntymisellään ne festarit,
mutta en ollut katkera. Vaihdoimme Rovaniemellä aina uskollisen
ystäväni Jussi Tuormaan kanssa paluujunaan, kohti Helsinkiä.
Petteri kuulemma oli leukaillut Sodankylässä, että kaikkea se Stranius
keksii, jotta ei tarvitsisi tulkata…
Öisinajattelija