Aika harvoin tulee (enää) käytyä Suomen reunamailla eli pääkaupunkiseudulla. Tuo outo alue poikkeaa sen verran paljon rauhallisesta ja minulle läheisemmästä Luonto-Suomesta. Jatkuvaa hälinää ja melskettä, kiirettä ja hirveitä hintoja! Mutta aina kun joku sponsoroi, Öisinajattelija lähtee toki mieluusti liikkeelle vanhalle kotiseudulle nostalgian perään. Junalla, tietty!

Helsingin reissun varsinainen tarkoitus oli osallistua vasurien maahanmuuttopoliittisen työryhmän ensimmäiseen ”järjestäytymiskokoukseen”, mutta siitä kerron joskus myöhemmin kun on mustaa valkoisella..

Toinen hyvä syy oli tavata vanhoja tuttuja ja erityisesti lapsia ja lastenlapsia. Kun osa lapsista on kasvissyöjiä, tuli nytkin poikettua varsin viihtyisässä ruokapaikassa, nimittäin Cafe Veganissimossa. Se sijaitsee Kurvin lähellä, mutta kuitenkin rauhallisella sivukadulla ja tarjoaa suht edullista kasvislounasta. Kuluneella viikolla ruokalistalta löytyi esimerkiksi kikhernetaginea, yrttiohrapilahvia, viinilehtikääryleitä, minestrone- ja tattikeittoa ja tietenkin tofua. Salaatti- ja itupöytä on monipuolinen, kahvi ”arabimaisen” täyteläistä ja teevalikoimakin hyvä. Paikka on selvästi lapsiystävällinen ja palvelu pelaa.

Katsopa täältä, suosittelen!

http://www.veganissimo.fi/

Kiasma, nyt myös elokuvan ystäville

Kiasman alakerroksissa jatkuivat modernin taiteen museon juhlanäyttelyt, jotka olen jo katsastanut. Mutta viidenteen kerrokseen oli värkätty uusi mieluinen jymy-yllätys: Erkki Kurenniemen (1941) taiteen läpileikkaus otsakkeella ”Kohti vuotta 2048” – ja Mika Taanilan (1965) ”Aikakoneita”, videotaidenäyttely. Ne ovat esillä aina helmikuun loppuun. Tervemenoa tutustumaan ja yllättymään!

Enpä ole edes osannut aavistaa kuinka monipuolinen taiteilija Kurenniemi on! Todellinen psykedelian, elektronisen musiikin, kokeellisen 60-lukulaisen elokuvan, eroottisen taiteen ja tulevaisuus-scifin pioneeri. Erityisesti 14 kappaletta (?) 60-lukulaisia kokeellisia elokuvia nonstoppina pysähdyttivät vanhan filmihullun pienten televisioruutujen ääreen. Myös näyttelyn äänimaailma ja menneiden vuosikymmenten ”tietokoneistus” tekevät Kurenniemen osastosta hätkähdyttävän puhuttelevan.

Taanilan taiteen tunnen jo jotenkuten Tampereen elokuvajuhlilta, mutta kantaaottava ”Suomen sähköisin kunta” on jäänyt näkemättä. Videoinstallaatio pyörii Kiasman viidennen kerroksen isossa salissa kolmella kankaalla erilaisina (monien työprosessien ja ihmiskasvojen) kuvavirtoina yhtä aikaa . Taanila ja Jussi Eerola ovat nimittäin kuvanneet Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustöitä alusta saakka, siis vuodesta 2005. Hienovaraisen kriittisrealististen elävien kuvien ääreen kannattaa istahtaa pitemmäksi toviksi! Väkisinkin tulee johtopäätökseen ydinvoiman mielettömyydestä, suuruudenhulluudesta – ja pienestä ihmisestä joka leikkii jumalaa…

http://www.skenet.fi/artikkeli/13/12/erkki-kurenniemi-ja-mika-taanila

Öisinajattelija