Saimme kaupunginvaltuustossa tiedon, että Vantaan yksityisessä päivähoidossa ei ole käytetty ”haamuhenkilökuntaa”. Selvityksen mukaan tällaista ei aiemmin osattu edes epäillä. Selvitys oli toteutettu kysymällä yrityksiltä ovatko he toimineet oikein. Vastaukseksi oli vähemmän yllättäen saatu että ovat.
Metodi on tuttu vanhuspalveluista. Valtamedia on uutisoinut kritiikittä THL:n ”selvityksen”, jonka mukaan yksityinen vanhuspalvelu on ollut vähintään yhtä hyvää kuin julkinen. Tämä tulos oli saatu kysymällä samoilta esimiehiltä, jotka oli järjestelmällisesti pakotettu vääristelemään työvuorolistoja ja olemaan vaiti väärinkäytöksistä.
Vantaan valtuusto on päättänyt ”strategiseksi tavoitteeksi” lisätä yksityisen päivähoidon määrää. Monessa muussa kunnassa tilanne on vielä pahempi. Vanhuspalveluissa Vantaakin on jo täysin pääomasijoittajien armoilla, koska valtuuston enemmistön päättämä ”talous- ja velkaohjelma” ajoi omat investoinnit jäihin. Nämä päätökset tulevat myös taloudellisesti kalliiksi pidemmällä ajanjaksolla, mutta Vasemmistoliitto on tähän asti jäänyt yksin vastustamaan yksityistämistä ja omien palveluiden leikkaamista.
Onneksi tunnelin päässä näkyy nyt valoa – tälle vuodelle saimme vihdoin osan kaivatuista lisäresursseista vanhusten kotipalveluihin ja uskon, että muutkin puolueet heräävät tilanteeseen nyt, kun se vihdoin kiinnostaa myös tiedotusvälineitä.
Kunnissa ratkaistaan monia asioita, mutta nyt tarvitaan koko maahan samat aukottomat säännöt. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan jokaisen kunnan suunta – voitonteko varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa voidaan kieltää, aivan kuten perusopetuksessa on tehty. Silloin palveluissa kilpailtaisiin laadulla eikä hinnalla.