Henry Fordin sanotaan kaksinkertaistaneen autotehtaansa työntekijöiden palkat, jotta heillä olisi itselläänkin varaa ostaa auto. Jos vain rikkaimmilla on varaa autoihin, ei autoteollisuus voi menestyä.

 

Sama ajattelu toimii erityisesti kansantalouden mittaluokassa. Suomi vaurastui hämmästyttävän nopeasti sotien jälkeen, kun vasemmiston nousun myötä tehdyn työn tuloksia alettiin jakaa pelkän eliitin sijaan koko väestölle. Keskeisessä osassa olivat vasemmiston ja keskustan kansanrintamahallitukset.

 

Haasteet melko suljetussa taloudessa olivat erilaisia kuin nykyään, mutta peruslähtökohdat eivät ole muuttuneet. Parhaiten toimii yhteiskunta, jota rakennetaan kaikkien, ei vain harvojen hyödyksi. Eduskunnan voimasuhteetkin ovat muuttuneet, mutta vaalituloksen perusteella tasa-arvoa rakentavalla kansanrintamahallituksella on yhä selvä enemmistö, kun vihreät lasketaan siihen mukaan.

 

Kansanrintama ei ole suomalainen keksintö. Kansanrintama syntyi Ranskassa ja Espanjassa 1930-luvulla kun vasemmisto ja keskustaliberaalit puolueet yhdistivät voimansa vastustamaan nousussa ollutta fasismia ja natsismia. Valitettavasti äärioikeisto voitti Espanjassa ja maa joutui verisen diktatuurin valtaan kymmeniksi vuosiksi. Myös Ranskan kansanrintama jäi lopulta natsien jalkoihin tunnetuin hirvittävin seurauksin.

 

Euroopassa ei tällä hetkellä onneksi ole näkyvissä suursotaa. Muuten ilmapiiri muistuttaa pelottavasti sadan vuoden takaista. Kevään europarlamentin vaaleissa äärioikeisto on nousemassa aiempaa suuremmaksi.

 

Ympäri Eurooppaa raportoidaan, kuinka ulkonäöltään tavallisuudesta poikkeavat ihmiset joutuvat viharikosten kohteeksi. Lapsia syrjitään ja nimitellään eikä väkivaltakaan ole valitettavasti harvinaista. Saksassa uusnatsit murhasivat ainakin kahdeksan turkkilaistaustaista saksalaista, kreikkalaisen ja nuoren naispoliisin. Emme saa hyväksyä arkipäivän rasismia, siitä ei ole kovin montaa askelta tekoihin.

 

Seuraavalla hallituksella on edessään hidastuva kasvu, ihmisiä syrjäyttämällä paisutettu rakenteellinen työttömyys, ilmastonmuutos, maahanmuuttajien kotouttamisen parantaminen, kipeästi kaivattava sosiaali- ja terveyspalveluiden korjaaminen sekä sosiaaliturvan uudistaminen. Ne voidaan ratkaista vain vastuullisella, laajoja kansanryhmiä hyödyttävällä politiikalla.

 

Huomio on nyt suunnattava niihin asioihin, joihin ihmiset arjessaan kaipaavat ratkaisuja. Eduskunnan nykyisillä voimasuhteilla tätä työtä parhaiten tekee moderni kansanrintama. Toivottavasti sellainen neuvotteluissa syntyy, itse olen mukana neuvottelemassa erityisesti taloudesta. Vuonna 2011 olin myös hallitusneuvotteluiden talousryhmässä, eikä tilanne nyt näytä paljoa helpommalta. Silloin talouden käänne parempaan alkoi vasta vähän ennen vaaleja, kun talvella 2015 vienti alkoi vetää ja vaihtotase kääntyi plussalle. Nyt tarvitaan politiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin vastasyklisesti – nousua ei saa ylikuumentaa veronkevennyksillä, eikä laskua syventää leikkauksilla.