Kun me nyt kauhistelemme syyrialaisten pakolaisten kohtaloa Turkin ja Kreikan rajalla, on syytä tietää, että Euroopan Unionin maat, Yhdysvallat ja Venäjä ovat koko ajan vieneet raskasta aseistusta, tankkeja, fosforipommeja, Kalashnikoveja ja kaikkia mahdollisia sotatarvikkeita konfliktialueille – ”nyt kaikki tahot voivat sotia kunnolla”*.
Tämä ei ole mitään vihapuhetta, vaan suora lainaus Ulkolinja- ohjelmasta ” Saksalaiset asekauppiaina”. Ulkolinja-ohjelma ei petä koskaan! Siellä on ollut harvinaisen hyviä ohjelmia viime aikoina. Milloinkohan Yle lopettaa tuon ohjelman, koska siinä näkyy niin suoraan, kuinka paljon mätää maailmassa on? Eihän sellaisia asioita pitäisi tuoda esille, jotkut ajattelevat. Parempi on keskittyä sivistyneeseen ja kohteliaaseen keskustelukulttuuriin. Ja joistakin asioista ei tarvitse puhua, kun niistä ei mitään ymmärrä, esimerkiksi asekaupasta. Kiitos kuitenkin Ylelle – siitä, että uskallatte tuottaa ja tuoda myös kantaa ottavia ohjelmia, kuten Ulkolinja ja MOT.
Onneksi osa ihmisistä löytää nämäkin Ulkolinjan ohjelmat: ”Saksalaiset asekauppiaina”, 18968 katselukertaa, ”Brittisotilaat tappajina”, 43160 katselukertaa, ” Seksikauppaa Irakissa ”, 126714 katselukertaa. Suosittelen katsomaan – jos kantti kestää!
”Euroopan unionissa asevientiä säätelee asekauppasopimuksen lisäksi EU:n yhteinen kanta. Se kieltää aseiden viemisen maihin jossa niitä voitaisiin käyttää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, kohdemaan kansalaisten sortamiseen tai aseellisen konfliktin välineenä. Käytännössä EU:n yhteisen kannan toteutumisessa on monesti ongelmia.”*
Ulkolinjan ohjelmassa ”Saksalaiset asekauppiaina” näytetään, kuinka homma toimii. Aseita on viety sotaa käyviin maihin ja kriisialueille, kuten Sudaniin, Myanmariin ja Jemeniin. Saksan ulkomaantiedustelupalvelu on tehnyt yhteistyötä ukrainalaisen varustamon Beluga Endurancen kanssa.
Aseet ja tankit lähtevät määränpäähän saksalaisilla rahtialuksilla salaisen ukrainalaisen sataman kautta, jota ei löydy kartoilta. Saksalaisen varustamon johtaja sanoo: ”Emme tienneet siitä ( että aseet päätyvät konfliktialueille )”. Hän sai 3,5 vuoden tuomion talousrikoksista, asekaupasta ei puhuttu mitään. Varustamon johtaja Stoltenberg sanoi, että toiminnalla oli Saksan ulkomaantiedustelupalvelun siunaus. Hän on valittanut tuomiosta. Välimerellä laivan nimi peitettiin ja mukaan otettiin fosforipommeja USA:sta.
Saksan vihreiden kansanedustaja Frithjof Schmidt, joka on pitkään ollut mukana EU:n kehitysyhteistyössä, sanoo että ”myös alueen raaka-aineet voivat olla eräs syy lähettää kehitysalueille aseita”. Tätäkö tämä Euroopan Unionin kehitysyhteistyö on?
Miten Suomen valtio toimii?
Myös Suomi on tehnyt asekauppaa esimerkiksi Turkin kanssa. Mikä on nyt tilanne – lähetetäänkö Suomesta edelleen aseita Turkkiin? Kysyn tätä suoraan puolustusministeri Antti Kaikkoselta. Olisi hyvä, jos hän rehellisesti vastaisi kysymykseen. Mikään selitys ei ole se, että jos me emme myy, joku toinen valtio myy.
Jos aiempi hallitus on tehnyt huonoja päätöksiä, tällä hallituksella on mahdollisuus korjata nämä päätökset myös aseviennin suhteen.
Suomihan on uusimassa hävittäjäkalustoaan. Pitäisikö hävittäjäkauppaan tehdä sellainen ehto, että Suomi ei osta hävittäjiä maalta, joka vie aseita sotaa käyviin maihin? Tietysti meillä on sen jälkeen hyvin vähän mahdollisia myyjiä jäljellä. Mutta toisaalta – mihin me niitä hävittäjiä edes tarvitsemme? Kun nyt puhutaan niin paljon kierrätyksestä, eikö niitä vanhoja voisi vähän tuunata?
Suomen Puolustusministeriön raportin mukaan maittain tarkasteltuna kappalemäärällisesti eniten asevientilupia myönnettiin IsoBritanniaan (21 kpl), Saksaan (16 kpl) ja Ranskaan (14 kpl). Euromääräisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Turkkiin (40 M€), Arabiemiirikuntiin (22 M€) ja Ranskaan (15,5 M€).*
Jokainen voi miettiä, miksi Turkin presidentti Erdogan juuri nyt avaa rajat pakolaisille kohti Eurooppaa. Siihen voi olla monia syitä. Hän haluaa lisää vaikutusvaltaa ja alueita Syyriasta. Jopa koronavirusepidemia voi olla pelkona – hän ei kykenisi hoitamaan sairaita pakolaisleireillä, kun oman maan kansalaisetkin ovat tartuntavaarassa. Siispä pakolaiset työnnetään muiden vaivoiksi. Tietenkin Turkki haluaa lisää rahaa EU:lta, omat kannattajat on pidettävä tyytyväisinä, protesteja on esiintynyt Turkissakin. Eiköhän Erdogan saa jälleen pari miljardia lisää tukea EU:lta.
Näyttäisi siltä, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat joutumassa törmäyskurssille Syyrian tilanteen takia. En usko kuitenkaan siihen. Tässä valtapelissä molempia suurvaltoja hyödyttää heikko Eurooppa. Upeasta, uljaasta Euroopasta ei ole jäljellä kohta enää muruakaan, kun kaikki riitelevät keskenään. Ehkä tämä oli tavoite.
Suomi ottaa 175 alaikäistä ja yksinhuoltajaa pakolaisleireiltä. Sillä määrällä ei korvata sitä vääryyttä, minkä aseiden vienti näihin maihin on aiheuttanut. Edes kaksi miljoonaa pakolaista Suomeen ei riittäisi.
Siksi on puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä: Euroopan Unioni aseistaa selän takana sotaa käyviä maita ja sitten joutuu kohtaamaan karun todellisuuden, kun ihmiset lähtevät liikkeelle – pakoon.
Monta vuosikymmentä sitten eräs jordanialainen opiskelija, joka silloin oli irakilaisen Baath- puolueen kannattaja, sanoi minulle:
”Me emme tarvitse länsimailta mitään muuta kuin aseita”.
No, niitähän me olemme heille antaneet – että kaikki voivat nyt sotia kunnolla!
*Rauhanliitto: Asekauppa
*Puolustusministeriö: Raportti puolustustarvikkeiden maastavientiluvista 2018