Kaivoslaki on tarkoitus uudistaa. Se on välttämätöntä, että kaivosyhtiöille tulisi enemmän vastuuta ympäristöstä ja ne joutuisivat myös vastuuseen ympäristörikoksista. Tarkoitus on jälleen kerran hyvä ja kaunis, jää nähtäväksi, miten alue- ja ympäristövirastojen valvonta toimii.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä perää yhteiskunnalta ja lainsäädännöltä vakautta, että yritykset uskaltaisivat paremmin investoida kaivoshankkeisiin. Vakautta saavuttaisimme parhaiten siten, että kaivosteollisuus olisi yhä enemmän omissa käsissämme – siis valtion omaisuutta. On turha kauhistella asiaa, että valtio ei voi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Miksi ei? Onhan meillä Finnair, jossa valtiolla on osake- enemmistö ja muitakin yrityksiä, joissa valtiolla on huomattava osuus osakkeista.
Valtio on ennenkin joutunut selvittämään yksityisten kaivosyritysten sotkuja, kuten Talvivaaran tapauksessa kävi – jos yksityiset toimijat eivät hoida velvoitteitaan, valtio on se viimeinen perälauta ollut ennenkin. Miksei valtio ja siten Suomen kansalaiset voisi suoraan nauttia ja hyödyntää maan rikkauksia? Ihan varmasti Suomesta löytyy osaamista ja yksi rehellinen toimitusjohtaja ja kymmenen rehellistä käyttöpäällikköä, jotka eivät pane senttiäkään ylimääräistä rahaa omaan taskuunsa, vaan ajattelevat vain Suomen etua ja työpaikkoja.
Jatkuvasti Geologian tutkimuskeskus on antanut ilmaiseksi tutkimustietoaan ulkomaisille toimijoille. Ulkomaiset yritykset ovat tehneet huomattavan paljon kaivosvarauksia Suomen maaperään. Kaivoslaissa lukee:
”55 §
Varausilmoituksen ratkaiseminen
Kaivosviranomaisen on hyväksyttävä varaus, jos varausilmoitus täyttää 44 §:ssä säädetyt edellytykset eikä hyväksymiselle ole tässä laissa säädettyä estettä.”
Viranomaisen on tavallaan hyväksyttävä kaivostoiminnan aloittaminen, jos kaivosyhtiö täyttää nimellisesti paperilla kaikki ehdot. Kaivosyhtiö on tehnyt tutkimuksia, on uhrannut niihin vähän rahaa ja osannut oikein hoitaa paperisodan. Se on ehdottanut päättäväksi viranomaiseksi juuri korkeakoulusta valmistuneen kiltin, suopeasti suhtautuvan nuoren henkilön.
Laissa säädetty este voisi olla vaikka se, että Suomen kansalaiset eivät saa riittävästi hyötyä maansa rikkauksista.
Suomen valtion omistama, tai jokin yhtiö, jossa valtiolla on osake-enemmistö, voisi parhaalla tavalla hyödyntää kaivannaisia. Onhan meillä Suomen Malmijalostus Oy. En silti tiedä, kenellä on siinä osake-enemmistö. Me itse tiedämme omat ympäristösäädöksemme parhaiten, me itse kykenemme parhaiten sopimaan maanomistajien ja saamelaisten kanssa ja pääsemään lopputulokseen, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Me myös kykenemme uudella teknologialla vähiten saastuttamaan luontoa ja ympäristöä. Tällaisen teknologian kehittämiseen voisi myös käyttää EU- tukia.
Siihen asti – annetaan kaivannaisten olla maassa. Eivät ne sieltä katoa mihinkään!
Toivon keskustelua asiasta.