Presidenttien julkilausuma

Kiinan presidentti Xi Jinping ja ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Pekingin talviolympialaisten avajaispäivänä 4.2.2022. Tapaamisen merkeissä annettiin julkisuuteen varsin pitkä ja perusteellinen julkilausuma, poliittinen kannanotto, joka ei rajoittunut käsittelemään vain Kiinan ja Venäjän suhteita, vaan siinä otetaan kantaa laajasti lähes kaikkiin ajankohtaisiin globaaleihin kysymyksiin.

Kun Yhdysvallat on muutaman viime vuoden aikana suhtautunut Kiinaan yhä varauksellisemmin tai suorastaan vihamielisesti ja Venäjä on Ukrainan kriisin ja siihen liittyvän Nato:n mahdollisen laajentumisen problematiikan takia vastakkain sekä Yhdysvaltojen että Nato-maiden kanssa, johtajien tapaamiseen ja heidän yhteiseen kirjalliseen esiintymiseensä on lännen lehdistössä suhtauduttu lähinnä vain osoituksena Kiinan ja Venäjän tiivistyvästä liitosta länttä vastaan.

Johtajien tapaamisessa ja heidän julkilausumassaan onkin kiistämättä – ja aivan eksplisiittisesti – tuo puoli, mutta se kannattaa silti lukea huolellisesti; siinä on paljon muutakin. Minä luin julkilausuman – huolellisesti. Muutama havainto sen perusteella.

Kannanotto lähtee liikkeelle aivan uskomattomasta demokratian ylistyksestä ja se nojaa kautta linjan YK:n periaatteisiin.

Jo Neuvostoliiton aikana maailman oli totuttava siihen, että sekin maa puhui aina tarvittaessa demokratian nimissä. Sen mielestä demokratia oli vain ymmärrettävä ennen kaikkea kansalaisten sosiaalisena ja taloudellisena tasa-arvona. Jos keskusteluissa perättiin demokratian proseduaalista puolta, eli sitä miten demokraattinen hallinto oli järjestetty Neuvostoliitossa, viitattiin aina moniportaiseen neuvostojen järjestelmään, joka toteutti jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen ja kaikkien kansalaisten yhteisen mahdollisuuden osallistua.

Xin ja Putinin julkilausuman demokratia-käsityksellä on siis vahvat juurensa molempien presidenttien omien maiden kommunistisessa historiassa. On myös selvää, että se demokratia-käsitys ei tyydytä meitä lännessä, jossa meidän demokratia-käsityksemme, sekä oikeistossa että vasemmistossa, on muotoutunut liberaalin poliittisen tradition piirissä, jossa puolueiden muodostamisen vapaata oikeutta pidetään demokratian keskeisimpänä tunnusmerkkinä.

On kuitenkin äärimmäisen tärkeätä havaita, että demokratiaan nojaavalla retoriikalla on toisen maailmansodan jälkeen ollut globaali hegemonia, ja on nyt edelleen ehkä voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Maailmansotien välisen ajan fasismi oli toista toista maata; se oli demokratian avointa halveksuntaa. Sillä oli valitettavan laaja kannatus maailmassa.

Lännen liberaalin demokratian piirissä me olemme varsinkin vasemmistossa tottuneet toisen maailmansodan jälkeen arvostamaan Yhdistyneitä Kansakuntia, YK:ta. Joillekin voi siis olla yllätys, että Kiinan ja Venäjän johtajat läpi koko pitkän julkilausumansa suitsuttavat ylistystä YK:n olemassaololle, sen periaatteille ja sen toiminnalle. Sitä ei ehkä kuitenkaan kannata jäädä ihmettelemään liian pitkäksi aikaa, kun muistaa, että YK on valtioiden järjestö.

YK:ta perustettaessa etenkin Neuvostoliitto piti erittäin tärkeänä, että järjestön peruskirjaan sisällytetään mahdollisimman selvästi toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaate. Niin myös tapahtui. Ilman sitä YK:ta ei olisi syntynyt.

Xin ja Putinin pitkä yhteinen kannanotto sisältää demokratian ja YK:n merkityksen korostamisen lisäksi älykkäitä huomioita likipitäen kaikista aikamme suurista globaaleista ongelmista ja niiden ratkaisemisen tarpeesta oli sitten kysymys ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden kadosta, luonnonvarojen rajallisuudesta, ilman ja merien saastumisesta jne. Siinä on myös paljon älykästä puhetta ICT-teknologian hyödyntämisen tarjoamista valtavista mahdollisuuksista ja sen väärinkäytön suurista vaaroista. Sama koskee kaikkea modernia teknologiaa.

Ensimmäinen ajatus, joka tuli mieleeni presidenttien julkilausuman lukiessani oli, että se olisi syytä tulkita kutsuksi globaaliin keskusteluun.

Seuraava ajatukseni oli se, että Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut julkisuudessa jo viime vuoden puolella, että hän näkisi mielellään vuonna 2025, jolloin Suomessa joka tapauksessa vietetään Ety-kokouksen 50-vuotisjuhlaa, että sen yhteydessä toteutuisi samalla laajempi kokous ihmiskunnan turvallisuuden – sekä poliittisen, sosiaalisen että ekologisen – varmistamisen merkeissä.

Suomalaiselle diplomatialle tarjoutuu nyt mielestäni hieno mahdollisuus ehdottaa Kiinan ja Venäjän presidenteille, että heidän yhteinen kannanottonsa tarjoaa yhden tärkeän lähtökohdan sellaisen kokouksen agendan rakentamiselle.

Nykyisessä maailmantilanteessa on vaikea nähdä, että Yhdysvallat voisi kieltäytyä osallistumasta sellaisen modernin turvallisuus-kokouksen valmisteluun.

Kokous tarjoaisi mielestäni myös Euroopan unionille loistavan mahdollisuuden oman globaalin turvallisuuspolitiikkansa täsmentämiseen. EU:n turvallisuuspolitiikkahan on joka tapauksessa parhaimmillaan yhteisen turvallisuuden ja pehmeän turvallisuuden rakentamista poliittisin keinoin.

Joku voi kysyä, onko tällaisen hankkeen lanseeraamisen aika nyt, kun tilanne Euroopassa on niin jännittynyt ja se on sitä myös Kaakkois-Aasiassa. Sanoisin, että niidenkin tilanteiden takia hankkeen käynnistämisen oikea aika on juuri nyt. Sitäpaitsi vuosi 2025 tulee pian. Jotta kokouksessa saataisiin jotakin aikaan, edes päätös sitoutua gloabaalin turvallisuusprosessin edistämiseen, oikea aika aloittaa on juuri nyt.

Helsingin Ety-kokous pidettiin kylmän sodan maailmassa. Kokouksen päätösasiakirja ja kaikki sen poliittiset seuraukset ovat merkinneet suuria edistysaskelia sekä turvallisuuden että ihmisoikeuksien edistämisessä. Me elämme nyt toisenlaista aikaa ja paljon globalisoituneemmassa maailmassa, jossa Venäjän lisäksi muut BRICS-maat ovat uusia tärkeitä toimijoita; ja globaalit ongelmat ovat toisenlaisia ja paljon polttavampia.

Yhteinen sääntöpohjainen turvallisuus voidaan rakentaa – tai itse asiassa uudistaa – ja sitä voidaan ylläpitää vain, jos se rakennetaan ja siihen sitoudutaan globaalissa kontekstissa, jossa kaikki ovat mukana.